Keskustelu tiivistyvästä suomalais-ruotsalaisesta puolustusyhteistyöstä
Suominen, Ville (2014-10)
Suominen, Ville
Maanpuolustuskorkeakoulu
Strategia
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 56
Maanpuolustuskorkeakoulu
10 / 2014
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201501161177
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201501161177
Tiivistelmä
Tämä tutkimus keskittyy analysoimaan tiivistyvästä suomalais-ruotsalaisesta puolustusyhteistyöstä käytävässä julkisessa keskustelussa ilmeneviä keskusteluun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusmenetelmänä on abduktiivinen kvalitatiivinen sisällönanalyysi (yhdistelmä grounded theory- ja sisällönanalyysiä). Tutkimus toteutettiin käyttäen mallia, joka muokattiin Tomas Valasekin hypoteesista, joka koskee pooling and sharing -yhteistyötä (Surviving Austerity - The case for a new approach to EU military collaboration, 2011). Malli muodostettiin induktoimalla tutkimuksen primääriaineistosta, joka koottiin julkisesta puolustusyhteistyötä käsittelevästä keskustelusta Suomessa ja Ruotsissa 1.1.2013–31.8.2014.
Tutkimuksen pääkysymys on: Miten tiivistyvästä suomalais-ruotsalaisesta puolustusyhteistyöstä 1.1.2013–31.8.2014 käytyyn julkiseen keskusteluun vaikuttaneet päätekijät ilmenevät? Tutkimuksen alakysymykset muodostettiin tutkimuksen primääriaineistosta neljässä eri kategoriassa: historialliset, poliittiset/sotilaalliset, taloudelliset ja asenteelliset tekijät. Aineistoa analysoitiin deduktiivisesti käyttäen näitä kategorioita analyysimallina, tarkoituksena lisätä ymmärrystä yksittäisistä tekijöistä ja löytää päätekijät. Alakysymyksiä ovat:
- Miten 1) historialliset, 2) poliittiset/sotilaalliset, 3) taloudelliset ja 4) asenteelliset tekijät ilmenevät keskustelussa tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä?
- Kuinka nämä tekijät eroavat Suomessa ja Ruotsissa?
- Mikä tekijöistä nähdään keskustelussa tärkeimpänä?
Tutkimuksen päätuloksena on, että luottamus tai sen puute on tärkein keskustelussa ilmenevä päätekijä, joka joko edistää tai toisaalta heikentää yhteistyötä. Muina keskustelusta ilmenevinä päätekijöinä nähdään seuraavien tekijöiden olemassaolo tai puute:
- ymmärrys yhteistyön historiallisesta taustasta molempien valtioiden näkökulmista
- poliittisten/sotilaallisten tavoitteiden selkeys ja niihin sitoutuminen
- poliittinen sitoutuminen yhteistyön poliittisten/sotilaallisten tarkoitusperien edistämiseen kotimaan taloudellisten hyötyjen sijaan
- laillisesti sitova rakenne yhteistyölle.
Tutkimuksen pääkysymys on: Miten tiivistyvästä suomalais-ruotsalaisesta puolustusyhteistyöstä 1.1.2013–31.8.2014 käytyyn julkiseen keskusteluun vaikuttaneet päätekijät ilmenevät? Tutkimuksen alakysymykset muodostettiin tutkimuksen primääriaineistosta neljässä eri kategoriassa: historialliset, poliittiset/sotilaalliset, taloudelliset ja asenteelliset tekijät. Aineistoa analysoitiin deduktiivisesti käyttäen näitä kategorioita analyysimallina, tarkoituksena lisätä ymmärrystä yksittäisistä tekijöistä ja löytää päätekijät. Alakysymyksiä ovat:
- Miten 1) historialliset, 2) poliittiset/sotilaalliset, 3) taloudelliset ja 4) asenteelliset tekijät ilmenevät keskustelussa tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä?
- Kuinka nämä tekijät eroavat Suomessa ja Ruotsissa?
- Mikä tekijöistä nähdään keskustelussa tärkeimpänä?
Tutkimuksen päätuloksena on, että luottamus tai sen puute on tärkein keskustelussa ilmenevä päätekijä, joka joko edistää tai toisaalta heikentää yhteistyötä. Muina keskustelusta ilmenevinä päätekijöinä nähdään seuraavien tekijöiden olemassaolo tai puute:
- ymmärrys yhteistyön historiallisesta taustasta molempien valtioiden näkökulmista
- poliittisten/sotilaallisten tavoitteiden selkeys ja niihin sitoutuminen
- poliittinen sitoutuminen yhteistyön poliittisten/sotilaallisten tarkoitusperien edistämiseen kotimaan taloudellisten hyötyjen sijaan
- laillisesti sitova rakenne yhteistyölle.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]