Torjuntakeskuksen johtaminen organisatorisesti ja käytännössä
Martikainen, Sampo (2013-03)
Martikainen, Sampo
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 97
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236826
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236826
Tiivistelmä
Organisaatiokulttuuri kokonaisuudessaan on yksi tärkeimpiä tekijöitä erilaisten organisaatioiden
toiminnassa. Organisaatiokulttuuriin liittyvät tutkimukset antavat meille perusteita
ymmärtää eri organisaatioiden toimintaa ja niiden tehokkuutta tai tehottomuutta. Jokainen
organisaatio luo itselleen organisaatiokulttuurin. Se ei muodostu yhtäkkiä, vaan on toimintaympäristönsä
ja sen historian summa. Toimintaympäristössä vaikuttavimmiksi tekijöiksi on
aikaisemmissa tutkimuksissa nostettu organisaation tehtävä, koko ja historiallinen tausta.
Muita tärkeitä asioita ovat henkilöstö, heidän ammattitaitonsa ja muut käytössä olevat resurssit.
Jokaisessa organisaatiossa on virallinen ja epävirallinen organisaatio. Virallinen organisaatio
on välttämättömyys, joka luo perustan organisaation toiminnalle. Virallisen organisaation rinnalle
muodostuu usein epävirallisia organisaatioita. Virallinen ja epävirallinen organisaatio
eivät välttämättä sodi toisiaan vastaan, mutta tällainenkin vaara on olemassa. Ymmärtämällä
epävirallisten organisaatioiden toimintaan virallisten organisaatioiden näkökulmasta, annamme
itsellemme entistä enemmän työkaluja parantaa ja tehostaa eri organisaatioiden toimintaa.
Päätutkimusongelmana on selvittää 5. Pääjohtokeskuksen torjuntakeskuksen johtaminen organisatorisesti
ja käytännössä. Toimivatko organisatorisina johtajina samat henkilöt kuin käytännön
arjessa? Aineistonkeruumenetelmä on laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmänä
on sisällön analyysi. Tutkimuksen tekijän itse tuottama materiaali on olemukseltaan laadullista,
mutta siitä johdetaan myös määrällisiä johtopäätöksiä tuloksien selkeyttämiseksi.
Tarkoituksena on selvittää eroaako asiakirjojen osoittamat johtosuhteet käytännön toiminnasta
ja tukevatko aikaisemmat tutkimukset ja teoria torjuntakeskuksen toimintaa kokonaisuudessaan.
Tutkimuksessa todetaan, että torjuntakeskuksen organisatorisina johtajina toimivat odotetusti
torjuntakeskuksen päälliköt sekä jaosjohtajat. Organisatorisia tehtäviä torjuntakeskuksen
henkilöstölle antoivat myös pääjohtokeskuksen päällikkö sekä muut ilmavoimien joukkoosastot.
Käytännön johtajana eli päivittäisen taistelunjohtopalveluksen johtajana toimi ohjeistuksen
mukaisesti Fighter Allocatorin tehtävässä toimiva henkilö. Tutkittavat yksikön nykyisiin
toimintamenetelmiin vaikuttivat vahvimmin organisaation tehtävät. Muina vahvoina vaikuttajina
koettiin organisaation tradition ja ohjesäännöt. Torjuntakeskuksessa todettiin olevan
myös epävirallisia organisaatioita ja toimintamenetelmiä. Suurimpia näiden syntyyn johtaneita
tekijöitä olivat ammattitaito, virkaikä ja ohjeistamattomat osa-alueet. Kokonaisuudessaan
tutkimus osoitti torjuntakeskuksessa ja ilmavoimissa vallitsevan toimintakulttuurin, jossa
käytäntö muokkaa toimintatavat, jotka pyrkivät välttämään byrokratiaa.
toiminnassa. Organisaatiokulttuuriin liittyvät tutkimukset antavat meille perusteita
ymmärtää eri organisaatioiden toimintaa ja niiden tehokkuutta tai tehottomuutta. Jokainen
organisaatio luo itselleen organisaatiokulttuurin. Se ei muodostu yhtäkkiä, vaan on toimintaympäristönsä
ja sen historian summa. Toimintaympäristössä vaikuttavimmiksi tekijöiksi on
aikaisemmissa tutkimuksissa nostettu organisaation tehtävä, koko ja historiallinen tausta.
Muita tärkeitä asioita ovat henkilöstö, heidän ammattitaitonsa ja muut käytössä olevat resurssit.
Jokaisessa organisaatiossa on virallinen ja epävirallinen organisaatio. Virallinen organisaatio
on välttämättömyys, joka luo perustan organisaation toiminnalle. Virallisen organisaation rinnalle
muodostuu usein epävirallisia organisaatioita. Virallinen ja epävirallinen organisaatio
eivät välttämättä sodi toisiaan vastaan, mutta tällainenkin vaara on olemassa. Ymmärtämällä
epävirallisten organisaatioiden toimintaan virallisten organisaatioiden näkökulmasta, annamme
itsellemme entistä enemmän työkaluja parantaa ja tehostaa eri organisaatioiden toimintaa.
Päätutkimusongelmana on selvittää 5. Pääjohtokeskuksen torjuntakeskuksen johtaminen organisatorisesti
ja käytännössä. Toimivatko organisatorisina johtajina samat henkilöt kuin käytännön
arjessa? Aineistonkeruumenetelmä on laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmänä
on sisällön analyysi. Tutkimuksen tekijän itse tuottama materiaali on olemukseltaan laadullista,
mutta siitä johdetaan myös määrällisiä johtopäätöksiä tuloksien selkeyttämiseksi.
Tarkoituksena on selvittää eroaako asiakirjojen osoittamat johtosuhteet käytännön toiminnasta
ja tukevatko aikaisemmat tutkimukset ja teoria torjuntakeskuksen toimintaa kokonaisuudessaan.
Tutkimuksessa todetaan, että torjuntakeskuksen organisatorisina johtajina toimivat odotetusti
torjuntakeskuksen päälliköt sekä jaosjohtajat. Organisatorisia tehtäviä torjuntakeskuksen
henkilöstölle antoivat myös pääjohtokeskuksen päällikkö sekä muut ilmavoimien joukkoosastot.
Käytännön johtajana eli päivittäisen taistelunjohtopalveluksen johtajana toimi ohjeistuksen
mukaisesti Fighter Allocatorin tehtävässä toimiva henkilö. Tutkittavat yksikön nykyisiin
toimintamenetelmiin vaikuttivat vahvimmin organisaation tehtävät. Muina vahvoina vaikuttajina
koettiin organisaation tradition ja ohjesäännöt. Torjuntakeskuksessa todettiin olevan
myös epävirallisia organisaatioita ja toimintamenetelmiä. Suurimpia näiden syntyyn johtaneita
tekijöitä olivat ammattitaito, virkaikä ja ohjeistamattomat osa-alueet. Kokonaisuudessaan
tutkimus osoitti torjuntakeskuksessa ja ilmavoimissa vallitsevan toimintakulttuurin, jossa
käytäntö muokkaa toimintatavat, jotka pyrkivät välttämään byrokratiaa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]