Konstruktiivisen mallin ja suunnittelumallin käyttö aikakauslehtialalla tapahtuvassa murroksessa
Juutinen, Salla (2013)
Pro gradu -tutkielma
Juutinen, Salla
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309206008
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309206008
Tiivistelmä
Aikakauslehtialalla on vallalla ollut jo useamman vuoden ajan median digitaalinen murros, jonka vuoksi lehtitalot ovat joutuneet muuttamaan käytössä olleita toimintatapojaan ja kehittämään uusiin jakelukanaviin sisältöä pysyäkseen kovassa kilpailussa mukana. Tässä pro gradussa esitetään innovatiivisen konstruktiivisen mallin ja perinteisemmän liiketoimintasuunnitelmaa korostavan suunnittelumallin yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia. Tutkielman empiirisessä osassa vertaillaan mallien käytettävyyttä aikakauslehtialalla keskittymällä malleille ominaisiin neljään eri dimensioon ja dimensioista muodostettuihin teemoihin aikakauslehtialalle sovellettuina. Tutkielmassa esitellään mallien toimintalogiikoita sekä prosessikaaviot, jotka kuvaavat uuden idean kehitysprosessia yrityksessä. Tutkimusote on kvalitatiivinen ja haastatteluaineisto on toteutettu puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä.
Tuloksien avulla voidaan todeta, että aikakauslehtialalla tapahtuva murros on jo muuttanut toimittajien arkipäiväistä työnkuvaa. Toimittajien oman ammattitaidon ja osaamisen jatkuva kehittäminen sekä uusiin jakelukanaviin tutustuminen ja sinne sisällön tuottaminen ovat haasteita, johon he joutuvat sopeutumaan jatkossa. Ammattitaidon ylläpitoa sekä oikeanlaisen asiakastutkimuksen hyödyntämistä voidaankin pitää malleja yhdistävinä tekijöinä. Malleja erottavia tekijöitä ovat vuorostaan innovatiivisten ideoiden läpivienti sekä riskinottokyky. During the past years magazine industry has been affected by a digital media revolution. Publishing houses have had to change their existing practices and to produce new type of content to the modern distribution channels in order to do well in a tough competition. This master’s thesis presents differences as well as similarities of the innovative effectuation model, and the more traditional causation model which emphasizes the business plan. In the empirical part of the thesis I compare the usability of the models in magazine field by focusing on the four different model dimensions, and their themes applied to the magazine industry. The study presents the causation model and effectuation model logics and process diagrams that describe development process of a new idea in a company. This study is a result of a qualitative research, and the interview data has been collected by applying semi-structured interview methods.
The results show that the transition in the magazine field has already changed the everyday working style of journalists. Continuous development of their professional skills and expertise, their understanding of the new distribution channels, as well as producing content into these channels are challenges to which they have to adapt to in the future.
Maintenance of professional skills and utilization of appropriate customer research results can be considered as connecting factors of the models. On the other hand, carrying out innovative ideas and risk-taking ability are factors that distinguish the models.
Tuloksien avulla voidaan todeta, että aikakauslehtialalla tapahtuva murros on jo muuttanut toimittajien arkipäiväistä työnkuvaa. Toimittajien oman ammattitaidon ja osaamisen jatkuva kehittäminen sekä uusiin jakelukanaviin tutustuminen ja sinne sisällön tuottaminen ovat haasteita, johon he joutuvat sopeutumaan jatkossa. Ammattitaidon ylläpitoa sekä oikeanlaisen asiakastutkimuksen hyödyntämistä voidaankin pitää malleja yhdistävinä tekijöinä. Malleja erottavia tekijöitä ovat vuorostaan innovatiivisten ideoiden läpivienti sekä riskinottokyky.
The results show that the transition in the magazine field has already changed the everyday working style of journalists. Continuous development of their professional skills and expertise, their understanding of the new distribution channels, as well as producing content into these channels are challenges to which they have to adapt to in the future.
Maintenance of professional skills and utilization of appropriate customer research results can be considered as connecting factors of the models. On the other hand, carrying out innovative ideas and risk-taking ability are factors that distinguish the models.