Henkilöstövoimavarojen johtaminen joukkoyksikössä organisaatiorakenteen näkökulmasta
Vertanen, Markus (2007-03)
Vertanen, Markus
Johtamisen laitos (-2008)
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 90
03 / 2007
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202141365
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202141365
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan henkilöstövoimavarojen johtamista joukkoyksikössä
organisaatiorakenteen näkökulmasta. Erityisessä tarkastelussa on joukkoyksikön
organisaatiorakenteen ja –toimintojen välinearvo ja sopivuus kehitettäessä joukkoyksikköä
oppivaksi organisaatioksi. Tutkimus on kvalitatiivinen, tutkimuskysymyksensä perusteella tutkimuskohdetta ja sen
ilmiöitä ja käsitteitä kartoittava tutkimus, jossa on myös tapaustutkimuksen piirteitä.
Tutkimus on myös tutkimuskysymyksensä perusteella kehittävä tutkimus. Tavoitteena on
saada selville SWOT-analyysin muodossa joukkoyksikön organisaatiorakenteen vahvuuksia,
heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia erityisesti oppivan organisaation näkökulmasta. Tämän tutkimustyön päätutkimusongelma on seuraavanlainen:
Mitä mahdollisuuksia on joukkoyksikön henkilöstövoimavarojen johtamisessa
organisaatiorakenteen näkökulmasta?
Tutkimusongelman alakysymyksiksi on määritelty seuraavanlaiset asiat:
1. Millainen organisaatio joukkoyksikkö on?
2. Millaisia ongelmia ja kehityskohteita on joukkoyksikön henkilöstövoimavarojen
johtamisessa organisaatiorakenteen näkökulmasta ja miten näihin pitäisi ottaa kantaa?
3. Miten joukkoyksikön organisaatiorakenne vastaa oppivan organisaation asettamiin
haasteisiin? Tärkeimpinä ja kantavimpina lähteinä on käytetty teoriapohjan luomisessa sekä empiirisen
osion runkona keskeisiä suomalaisia henkilöstöjohtamisen perusteoksia. Empiirisen osion
merkittävimmät lähteet ovat tuoreimmat käytössä oleva Karjalan Tykistörykmentin
toimintasuunnitelma, Karjalan Prikaatin esikuntaohje ja Karjalan Prikaatin työjärjestys.
Myös PAK-materiaalia ja Puolustusvoimien ohjeita ja oppaita on käytetty
tutkimusaineistona. Johdanto-osiossa on lähinnä esitelty perusteet tutkimukselle, tutkimuskysymykset,
metodiikka ja tärkeimmät käsitteet. Teoriaosiossa otetaan esille empiirisen osan pohjaksi
organisaatioteorioita, organisaatiomalleja ja oppivan organisaation käsite. Kolmannessa
luvussa tutkitaan joukkoyksikköä teoriapohjan avulla organisaationa ja johtamisympäristönä.
Neljännessä luvussa on joukkoyksikön henkilöstövoimavarojen johtamisesta otettu
erityistarkasteluun työn organisointi, henkilöstön hankinta, sijoittaminen ja kehittämien,
palkitseminen sekä henkilöstövoimavarojen johtamisen mittarit. Tutkimuksen konkreettisena tuloksena on syntynyt SWOT-analyysi ”joukkoyksikön
organisaatiorakenne henkilöstövoimavarojen johtamisen välineenä oppivan organisaation
näkökulmasta”. Siinä summataan esille tulleet seikat ja luokitellaan ne organisaatiorakenteen
vahvuuksiksi, heikkouksiksi, mahdollisuuksiksi ja uhiksi. Niiden pohjalta tärkeimpänä
päätelmänä voidaan todeta, että joukkoyksikön organisaatiorakenne ei sinällään muodosta
estettä kehitykselle oppivaksi organisaatioksi. Tutkimuksessa sivutaan pohjatietona henkilöstövoimavarojen johtamista joukkoosastotasolla.
Jatkotutkimushaasteena isompi organisaatio ja varsinaisen henkilöstöosaston
olemassaolo avaavat paljon mahdollisuuksia tutkia henkilöstövoimavarojen johtamista ja sen
mahdollisuuksia joukko-osastotasolla.
organisaatiorakenteen näkökulmasta. Erityisessä tarkastelussa on joukkoyksikön
organisaatiorakenteen ja –toimintojen välinearvo ja sopivuus kehitettäessä joukkoyksikköä
oppivaksi organisaatioksi.
ilmiöitä ja käsitteitä kartoittava tutkimus, jossa on myös tapaustutkimuksen piirteitä.
Tutkimus on myös tutkimuskysymyksensä perusteella kehittävä tutkimus. Tavoitteena on
saada selville SWOT-analyysin muodossa joukkoyksikön organisaatiorakenteen vahvuuksia,
heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia erityisesti oppivan organisaation näkökulmasta.
Mitä mahdollisuuksia on joukkoyksikön henkilöstövoimavarojen johtamisessa
organisaatiorakenteen näkökulmasta?
Tutkimusongelman alakysymyksiksi on määritelty seuraavanlaiset asiat:
1. Millainen organisaatio joukkoyksikkö on?
2. Millaisia ongelmia ja kehityskohteita on joukkoyksikön henkilöstövoimavarojen
johtamisessa organisaatiorakenteen näkökulmasta ja miten näihin pitäisi ottaa kantaa?
3. Miten joukkoyksikön organisaatiorakenne vastaa oppivan organisaation asettamiin
haasteisiin?
osion runkona keskeisiä suomalaisia henkilöstöjohtamisen perusteoksia. Empiirisen osion
merkittävimmät lähteet ovat tuoreimmat käytössä oleva Karjalan Tykistörykmentin
toimintasuunnitelma, Karjalan Prikaatin esikuntaohje ja Karjalan Prikaatin työjärjestys.
Myös PAK-materiaalia ja Puolustusvoimien ohjeita ja oppaita on käytetty
tutkimusaineistona.
metodiikka ja tärkeimmät käsitteet. Teoriaosiossa otetaan esille empiirisen osan pohjaksi
organisaatioteorioita, organisaatiomalleja ja oppivan organisaation käsite. Kolmannessa
luvussa tutkitaan joukkoyksikköä teoriapohjan avulla organisaationa ja johtamisympäristönä.
Neljännessä luvussa on joukkoyksikön henkilöstövoimavarojen johtamisesta otettu
erityistarkasteluun työn organisointi, henkilöstön hankinta, sijoittaminen ja kehittämien,
palkitseminen sekä henkilöstövoimavarojen johtamisen mittarit.
organisaatiorakenne henkilöstövoimavarojen johtamisen välineenä oppivan organisaation
näkökulmasta”. Siinä summataan esille tulleet seikat ja luokitellaan ne organisaatiorakenteen
vahvuuksiksi, heikkouksiksi, mahdollisuuksiksi ja uhiksi. Niiden pohjalta tärkeimpänä
päätelmänä voidaan todeta, että joukkoyksikön organisaatiorakenne ei sinällään muodosta
estettä kehitykselle oppivaksi organisaatioksi.
Jatkotutkimushaasteena isompi organisaatio ja varsinaisen henkilöstöosaston
olemassaolo avaavat paljon mahdollisuuksia tutkia henkilöstövoimavarojen johtamista ja sen
mahdollisuuksia joukko-osastotasolla.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]