Kaxi uutta ja kaunista wirttä, ensimmäinen. Siitä surkuteldawasta raskasta raesatest, joka sinä 8 p. kesä kuusa wuonna 1734 Uskelan pitäjäsä, erinomattain emä kirkon läänisä, pellot surkiast maahan löi; opixi ja synnin karttamisexi, yhdeldä nuorukaiselda samasa seurakunnasa, kokonpandu, kuin on: Woi, mitäs sielun huutelet, ja [et]c. W.k. Minun sielun jälken nyt pian. Mjxi siis ihmiset nurisewat heidän eläisäns: jokainen nuriskan hänen syndjäns wastan. Jer. walit. 3. v. 39. Sinun pahudes tähden sinua nuhdellan, ja sinun tottelemattomudes tähden sinua kuritetan. Jer. 8: v. 19. Wäldä wääryttä, niin ej sinulle wahingota tapahdu, Syr. 1. v. 2. Toinen: O mailman pahus suuri; [et]c. W.k. Hädäsän huudan Herra.1.1.1815