Kaxi uutta ja kaunista wirttä, ensimmäinen: siitä surkuteldawasta raskasta raesatest, ioka sinä 8 p. kesä kuusa wuonna 1734 Uskelan pitäjäsä, erinomattain emä kirkon läänisä, pellot surkiast maahan löi; opixi ja synnin karttamisexi, yhdeldä nuorukaiselda samasa seurakunnasa, kokonpandu, kuin on: Woi! mitäs sielun huutelet, ia [et]c. W.k. Minun sielun jälken nyt pian. Mixis siis ihmiset nurisewat heidän eläisäns: iokainen nuriskam hänen syndejäns wastan. Ier. walit. wir. 3: v. 39. Sinun pahudes tähden sinua nuhdellan, ja sinun tottelemattomudes tähden sinua kuritetan. Ier. 8: v. 19. Wäldä wääryttä, nijn ei sinulle wahingota tapahdu. Syr. 1: v. 2. Toinen: O mailman pahus suuri?. W.k. Hädäsän huudan Herra.1.1.1796