Moniammatillisuus ikäihmisten lääkkeiden järkevän käytön edistämisessä : kansallinen selvitys ja suositukset
Kumpusalo-Vauhkonen, Anne; Järvensivu, Timo; Mäntylä, Antti (2016-06)
Kumpusalo-Vauhkonen, Anne
Järvensivu, Timo
Mäntylä, Antti
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
06 / 2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5624-65-6
Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja : 8/2016
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5624-65-6
Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja : 8/2016
Kuvaus
Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniksi
Tiivistelmä
Lääkehoito on tärkeä osa iäkkäiden hoitoa. Toivottujen vaikutusten lisäksi lääkehoidoissa on monia ongelmia. Lääkitysongelmat lisäävät kustannuksia ja heikentävät
potilaan elämänlaatua. Useita lääkkeitä tarvitsevien ikäihmisten hoidossa pyritään hallittuun monilääkitykseen. Iäkkäiden järkevää lääkkeiden käyttöä on pyritty viime
vuosikymmeninä edistämään kehittämishankkeilla, laatusuosituksilla ja lainsäädännön muutoksilla. Tutkimusten mukaan valtaosa lääkehoidon ongelmista olisi ratkaistavissa erilaisilla arvioinneilla ja toimenpiteillä, mutta niiden toimeenpano on jäänyt kuitenkin vajaaksi.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kokosi vuonna 2012 verkoston edistämään ikäihmisten lääkkeiden järkevää käyttöä moniammatillisuuden näkökulmasta.
Verkoston tavoitteena oli kehittää ja pilotoida erilaisia moniammatillisia tiimityön malleja iäkkäiden lääkehoitojen optimoimiseksi. Tässä raportissa kuvataan Fimean koordinoiman
verkoston vuosina 2012–2015 tekemää työtä ja kehitettyjä moniammatillisia toimintamalleja. Lisäksi raportti esittelee kansallisia suosituksia siitä, miten iäkkäiden
lääkehoidon järkeistämistä tulisi edistää moniammatillisesti.Raportissa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa (luvut 2–3) kuvataan moniammatillisen verkoston
toimintaa ja tuloksia. Toisessa osassa (luvut 4–5) kuvataan toiminnan tuloksien pohjalta annettavatsuositukset.
Moniammatillinen verkosto koottiin ryväsotannalla haastattelemalla eri puolella Suomea moniammatillisesti toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Verkostoon
kuului lääkäreitä, sairaanhoitajia, farmaseutteja ja proviisoreita. Vuoden 2015 lopussa verkoston ydin koostui 14 moniammatillisesta tiimistä. Kehittämistiimit kattoivat laajasti koko potilaan lääkehoitopolun ja edustivat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöjä eri puolilta Suomea. Verkoston tavoitteena ei ollut etsiä nopeita ratkaisuja yksittäisiin lääkehoidon ongelmiin vaan kehittää toimintaa kokonaisvaltaisesti ja
pitkäjänteisesti. Fimea laati yhteistyössä Helsingin yliopiston kliinisen farmasian yksikön kanssa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen eri maissa toimivista moniammatillisista toimintamalleista.Katsauksen perusteella moniammatilliset toimintamallit
näyttäisivät edistävän iäkkäiden lääkehoitojen tarkoituksenmukaisuutta ja hoitoon sitoutumista. Verkoston laatima selvitys osoittaa, että lääkkeiden järkevän
käytön ongelmista on paljon tutkimustietoa. Lääkkeiden käytön järkevöittämiseksi on perustettu työryhmiä, annettu suosituksia, käynnistetty kehittämishankkeita ja järjestetty
täydennyskoulutusta, mutta toimeenpano ei ole ollut riittävän tehokasta.
Moniammatillisuuden näkökulmasta lääkkeiden järkevän käytön toteutumisessa on ongelmia kaikilla tasoilla: rakenteissa, organisaatioissa ja tiimien toimintatavoissa.
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että potilaan hoito ei ole riittävän kokonaisvaltaista. Hoitovastuut ovat pirstaloituneet, eikä kukaan vastaa lääkehoidon
kokonaisuudesta. Tilannetta heikentää potilastietojen puutteellinen kulku. Usein työtä kehittävät yksiköt tai ammattiryhmät, mutta toiminnan kokonaisuutta ei johdeta
järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Uudistukset tulisi toteuttaa suunnitelmallisesti kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla.
Moniammatillinen yhteistyö voi vaihdella rinnakkain tekemisestä syvempään yhteisymmärryksen muodostamiseen ja rajanylityksiin perustuvaan yhdessä tekemiseen. Rinnakkain tekeminen voi riittää silloin, kun potilaan tilanne on suhteellisen yksinkertainen ja ammattilaiset voivat tehdä laadukkaat hoitopäätökset ilman vuorovaikutusta
toisiin ammattilaisiin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi potilaan lääkehoidon ongelmien tunnistaminen ja ehkäisy, lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistaminen ja lääkityksen
tarkistus.
Moniammatillinen lääkehoidon arviointi tai muut lääkehoidon
arvioinnin muodot ovat yhdessä tekemisen esimerkkejä. Moniammatillinen toimintatapa ja sen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja edistää potilaiden kokonaisvaltaista
hoitoa.
potilaan elämänlaatua. Useita lääkkeitä tarvitsevien ikäihmisten hoidossa pyritään hallittuun monilääkitykseen. Iäkkäiden järkevää lääkkeiden käyttöä on pyritty viime
vuosikymmeninä edistämään kehittämishankkeilla, laatusuosituksilla ja lainsäädännön muutoksilla. Tutkimusten mukaan valtaosa lääkehoidon ongelmista olisi ratkaistavissa erilaisilla arvioinneilla ja toimenpiteillä, mutta niiden toimeenpano on jäänyt kuitenkin vajaaksi.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kokosi vuonna 2012 verkoston edistämään ikäihmisten lääkkeiden järkevää käyttöä moniammatillisuuden näkökulmasta.
Verkoston tavoitteena oli kehittää ja pilotoida erilaisia moniammatillisia tiimityön malleja iäkkäiden lääkehoitojen optimoimiseksi. Tässä raportissa kuvataan Fimean koordinoiman
verkoston vuosina 2012–2015 tekemää työtä ja kehitettyjä moniammatillisia toimintamalleja. Lisäksi raportti esittelee kansallisia suosituksia siitä, miten iäkkäiden
lääkehoidon järkeistämistä tulisi edistää moniammatillisesti.Raportissa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa (luvut 2–3) kuvataan moniammatillisen verkoston
toimintaa ja tuloksia. Toisessa osassa (luvut 4–5) kuvataan toiminnan tuloksien pohjalta annettavatsuositukset.
Moniammatillinen verkosto koottiin ryväsotannalla haastattelemalla eri puolella Suomea moniammatillisesti toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Verkostoon
kuului lääkäreitä, sairaanhoitajia, farmaseutteja ja proviisoreita. Vuoden 2015 lopussa verkoston ydin koostui 14 moniammatillisesta tiimistä. Kehittämistiimit kattoivat laajasti koko potilaan lääkehoitopolun ja edustivat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöjä eri puolilta Suomea. Verkoston tavoitteena ei ollut etsiä nopeita ratkaisuja yksittäisiin lääkehoidon ongelmiin vaan kehittää toimintaa kokonaisvaltaisesti ja
pitkäjänteisesti. Fimea laati yhteistyössä Helsingin yliopiston kliinisen farmasian yksikön kanssa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen eri maissa toimivista moniammatillisista toimintamalleista.Katsauksen perusteella moniammatilliset toimintamallit
näyttäisivät edistävän iäkkäiden lääkehoitojen tarkoituksenmukaisuutta ja hoitoon sitoutumista. Verkoston laatima selvitys osoittaa, että lääkkeiden järkevän
käytön ongelmista on paljon tutkimustietoa. Lääkkeiden käytön järkevöittämiseksi on perustettu työryhmiä, annettu suosituksia, käynnistetty kehittämishankkeita ja järjestetty
täydennyskoulutusta, mutta toimeenpano ei ole ollut riittävän tehokasta.
Moniammatillisuuden näkökulmasta lääkkeiden järkevän käytön toteutumisessa on ongelmia kaikilla tasoilla: rakenteissa, organisaatioissa ja tiimien toimintatavoissa.
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että potilaan hoito ei ole riittävän kokonaisvaltaista. Hoitovastuut ovat pirstaloituneet, eikä kukaan vastaa lääkehoidon
kokonaisuudesta. Tilannetta heikentää potilastietojen puutteellinen kulku. Usein työtä kehittävät yksiköt tai ammattiryhmät, mutta toiminnan kokonaisuutta ei johdeta
järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Uudistukset tulisi toteuttaa suunnitelmallisesti kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla.
Moniammatillinen yhteistyö voi vaihdella rinnakkain tekemisestä syvempään yhteisymmärryksen muodostamiseen ja rajanylityksiin perustuvaan yhdessä tekemiseen. Rinnakkain tekeminen voi riittää silloin, kun potilaan tilanne on suhteellisen yksinkertainen ja ammattilaiset voivat tehdä laadukkaat hoitopäätökset ilman vuorovaikutusta
toisiin ammattilaisiin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi potilaan lääkehoidon ongelmien tunnistaminen ja ehkäisy, lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistaminen ja lääkityksen
tarkistus.
Moniammatillinen lääkehoidon arviointi tai muut lääkehoidon
arvioinnin muodot ovat yhdessä tekemisen esimerkkejä. Moniammatillinen toimintatapa ja sen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja edistää potilaiden kokonaisvaltaista
hoitoa.
Kokoelmat
- Kirjat [251]