Syrjintä Suomessa 2020–2023 : Tietoraportti
Mannila, Simo (2024-05-08)
Mannila, Simo
Oikeusministeriö
08.05.2024
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:11Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-955-3Tiivistelmä
Raportissa tarkastellaan syrjintää ja muita samankaltaisia ilmiöitä (koulukiusaaminen, häirintä, viharikollisuus) vuosina 2020–2022. Vuoden 2023 osalta on otettu huomioon vuoden loppuun mennessä julkaistut aineistot. Syrjintä on Suomessa yhä merkittävä ongelma ja aineisto viittaa syrjinnän lisääntyneen tarkasteluajanjaksolla. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja työsuojeluviranomaiselle tulleet hakemukset ovat kasvaneet noin 50 % ja myös viharikosten määrä on kasvanut noin 50 %. Afrikkalaistaustaisten kokema syrjintä ja häirintä ovat Suomessa yleisempiä kuin keskimäärin muissa tutkimuksen vertailumaissa EU:ssa. Rekrytointisyrjintä on edelleen yleistä, mutta kuilu maahanmuuttajien ja kantaväestön työmarkkina-asemien välillä kapenee.
Vammaisten syrjintä on yhä varsin tavanomaista esimerkiksi koulutuksessa ja työssä. Useimpien vammaisten mielestä yhdenvertaisuus työpaikalla toteutuu huonosti. Vanhuutta pidetään entistä useammin normaalina ikäkautena, silti 43 % katsoo yhteiskunnan suhtautuvan siihen kielteisesti. Yhdenvertaisuuden edistäminen on suureksi osaksi muodollisesti kunnossa, mutta käytännön toteutus on puutteellista.
Syrjintä Suomessa -raportti sisältää ensimmäisen kerran luvun rakenteellisesta syrjinnästä. Raportissa esitellään myös koronan vaikutuksia yhdenvertaisuuteen.
Syrjintää koskeva tietopohja on parantunut, tiedon keruuseen ja analyysiin osallistuu suuri määrä luotettavia instituutioita ja analyysit ovat myös syventyneet.
Vammaisten syrjintä on yhä varsin tavanomaista esimerkiksi koulutuksessa ja työssä. Useimpien vammaisten mielestä yhdenvertaisuus työpaikalla toteutuu huonosti. Vanhuutta pidetään entistä useammin normaalina ikäkautena, silti 43 % katsoo yhteiskunnan suhtautuvan siihen kielteisesti. Yhdenvertaisuuden edistäminen on suureksi osaksi muodollisesti kunnossa, mutta käytännön toteutus on puutteellista.
Syrjintä Suomessa -raportti sisältää ensimmäisen kerran luvun rakenteellisesta syrjinnästä. Raportissa esitellään myös koronan vaikutuksia yhdenvertaisuuteen.
Syrjintää koskeva tietopohja on parantunut, tiedon keruuseen ja analyysiin osallistuu suuri määrä luotettavia instituutioita ja analyysit ovat myös syventyneet.