Lainsäädännölliset ja eettiset reunaehdot ihmisoikeusperustaiselle tiedonkeruulle : Esiselvitys
Salokannel, Marjut; Ignatius, Eveliina (2023-12-18)
Salokannel, Marjut
Ignatius, Eveliina
Oikeusministeriö
18.12.2023
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:35Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-807-5Tiivistelmä
Lähtökohtana selvityksessä ovat YK:n ihmisoikeusperustaista henkilötietojen keräämistä koskevat perusperiaatteet, jotka ovat osallistava henkilötietojen kerääminen, anonyymin tietoaineiston erittely väestöryhmittäin ja syrjintäperusteittain, itseidentifikaatio, läpinäkyvyys, yksityisyyden suoja ja osoitusvelvollisuus. Ihmisoikeusperustaisen henkilötietojen keräämisen läpileikkaava periaate on vahingoittamisen kielto. Henkilötietojen kerääminen ja julkaiseminen ei koskaan saisi vahingoittaa niitä henkilöitä, joilta se kerätään.
Selvityksessä analysoidaan, millä oikeudellisilla perusteilla Suomessa voidaan kerätä eri väestönosien kohtaamaa syrjintää koskevaa tilastollista tietoa ihmisoikeusperiaatteiden valossa. Tämä on mahdollista ihmisoikeussopimusten, EU:n perusoikeuskirjan, perustuslain sekä tietosuojalainsäädännön ja tilastolainsäädännön puitteissa. Sosiaali- ja terveyssektorin tietoja voi saada toisiolain perusteella.
Selvityksessä analysoidaan, miten tietosuojalainsäädäntö ja tilastolainsäädäntö soveltuvat syrjintäperustaiseen henkilötietojen keräämiseen ja edelleenkäsittelyyn. Siinä kuvataan eräiden muiden EU:n jäsenmaiden yhdenvertaisuutta kuvaavien henkilötietojen keräämiskäytäntöjä. Lopuksi analysoidaan yhdenvertaisuutta kuvaavien henkilötietojen keräämiseen liittyviä oikeudellisia haasteita ja annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteille.
Selvityksessä analysoidaan, millä oikeudellisilla perusteilla Suomessa voidaan kerätä eri väestönosien kohtaamaa syrjintää koskevaa tilastollista tietoa ihmisoikeusperiaatteiden valossa. Tämä on mahdollista ihmisoikeussopimusten, EU:n perusoikeuskirjan, perustuslain sekä tietosuojalainsäädännön ja tilastolainsäädännön puitteissa. Sosiaali- ja terveyssektorin tietoja voi saada toisiolain perusteella.
Selvityksessä analysoidaan, miten tietosuojalainsäädäntö ja tilastolainsäädäntö soveltuvat syrjintäperustaiseen henkilötietojen keräämiseen ja edelleenkäsittelyyn. Siinä kuvataan eräiden muiden EU:n jäsenmaiden yhdenvertaisuutta kuvaavien henkilötietojen keräämiskäytäntöjä. Lopuksi analysoidaan yhdenvertaisuutta kuvaavien henkilötietojen keräämiseen liittyviä oikeudellisia haasteita ja annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteille.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu oikeusministeriön tilauksesta osana valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2020–2023 toimeenpanoa. Julkaisun sisällöt ovat tekijöiden vastuulla, eivätkä ne edusta oikeusministeriön kantoja tai näkemyksiä.