Biomassan verotuksen laajentamisen mahdollisuudet ja haasteet
Muilu, Ismo; Patronen, Jenni; Armila, Niklas; Lehtoranta, Ilpo; Rautalin, Jori (2024-03-21)
Muilu, Ismo
Patronen, Jenni
Armila, Niklas
Lehtoranta, Ilpo
Rautalin, Jori
Valtioneuvoston kanslia
21.03.2024
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:7Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-184-1Tiivistelmä
Euroopan komissio on ehdottanut kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä suurissa energialaitoksissa sisällytettäväksi energiaveron piiriin, kuitenkin niin, että kestäville polttoaineille sovellettaisiin alempia verokantoja.
Selvityksessä tarkasteltiin biomassan lämmityskäytön verotuksen vaikutuksia energiatuotantoon, teollisuuteen, kotitalouksiin ja ilmastoon, sekä verotuksen tarkoituksenmukaisia rajauksia.
Selvityksen perusteella biomassan verottaminen nykyisen lämmityspolttoaineiden verorakenteen (vero 10,33 €/MWh) mukaan johtaisi biomassan käytön vähenemiseen lämmöntuotannossa noin 6 TWh:lla vuoteen 2030 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa biomassaa ei veroteta. Biomassaa korvattaisiin pääasiassa lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla, ei fossiilisilla. Komission ehdottamalla veron vähimmäistasolla 1,62 €/MWh suora kustannusvaikutus olisi vähäinen, mutta jo nimellinen vero voisi vauhdittaa siirtymää.
Vero lisäisi kustannuksia metsäteollisuudessa, jonka osalta tulee huomioida myös kansainvälinen kilpailukyky. Selluteollisuuden osalta merkitsevää olisi, laajennettaisiinko vero kansallisesti myös mustalipeään. Vero nostaisi kaukolämmön hintaa ja siten kotitalouksien kustannuksia.
Biomassan ollessa päästökauppa- ja taakanjakosektorilla päästötöntä ei laskennallisia päästövaikutuksia näillä sektoreilla aiheutuisi merkittävästi. Positiivisia vaikutuksia muodostuisi maankäyttösektorilla.
Selvityksessä tarkasteltiin biomassan lämmityskäytön verotuksen vaikutuksia energiatuotantoon, teollisuuteen, kotitalouksiin ja ilmastoon, sekä verotuksen tarkoituksenmukaisia rajauksia.
Selvityksen perusteella biomassan verottaminen nykyisen lämmityspolttoaineiden verorakenteen (vero 10,33 €/MWh) mukaan johtaisi biomassan käytön vähenemiseen lämmöntuotannossa noin 6 TWh:lla vuoteen 2030 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa biomassaa ei veroteta. Biomassaa korvattaisiin pääasiassa lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla, ei fossiilisilla. Komission ehdottamalla veron vähimmäistasolla 1,62 €/MWh suora kustannusvaikutus olisi vähäinen, mutta jo nimellinen vero voisi vauhdittaa siirtymää.
Vero lisäisi kustannuksia metsäteollisuudessa, jonka osalta tulee huomioida myös kansainvälinen kilpailukyky. Selluteollisuuden osalta merkitsevää olisi, laajennettaisiinko vero kansallisesti myös mustalipeään. Vero nostaisi kaukolämmön hintaa ja siten kotitalouksien kustannuksia.
Biomassan ollessa päästökauppa- ja taakanjakosektorilla päästötöntä ei laskennallisia päästövaikutuksia näillä sektoreilla aiheutuisi merkittävästi. Positiivisia vaikutuksia muodostuisi maankäyttösektorilla.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.