Kaavoituksen vaikutukset kiinteistöjen arvoihin ja maankäyttöpoliittisten keinojen muutosten vaikutusarviointi
Falkenbach, Heidi; Krigsholm, Pauliina; Kuivalainen, Hanna; Firoozi Fooladi, Babak; Pyykkönen, Sinikukka (2023-12-18)
Falkenbach, Heidi
Krigsholm, Pauliina
Kuivalainen, Hanna
Firoozi Fooladi, Babak
Pyykkönen, Sinikukka
Valtioneuvoston kanslia
18.12.2023
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:64Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-083-7Tiivistelmä
Maankäyttöpoliittisilla toimilla kuten kaavoituksella vaikutetaan kiinteistöjen arvoihin ja arvonmuutosten jakamiseen. Tässä raportissa kuvataan erityisesti asuntorakentamiseen kaavoitetun maan arvonmuutoksen ilmiötä Suomessa.
Työssä muodostettiin ensiksi viitekehys kuvaamaan niitä mekanismeja, joiden kautta kaavoitus vaikuttaa kiinteistön arvoon. Kaavoituksen kautta syntyvän arvonnousun jakamista kuvattiin kaksivaiheisen empiirisen analyysin kautta. Kaavoitusaktiivisimmat kunnat, joihin maanarvon muutokset oletettavasti painottuvat, tunnistettiin tarkastelemalla asemakaavoituksen volyymeja Suomen kunnissa. Arvonnousun jakamisen käytäntöihin syvennyttiin haastattelemalla näitä kuntia kunnan maanhankintaan ja maankäyttösopimuksiin liittyvien käytäntöjen osalta. Kolmanneksi työssä havainnollistettiin maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosarviointia ja haasteita säädösmuutosskenaarioiden avulla.
Raportin havainnot vahvistavat käsitystä, että nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosarviointia. Tätä varten tietoa tarvittaisiin etenkin kunnalle koituvista kaavan toteuttamisen kustannuksista, maankäyttösopimusten perusteista sekä maan arvosta, arvonnoususta ja sen jakamisesta.
Työssä muodostettiin ensiksi viitekehys kuvaamaan niitä mekanismeja, joiden kautta kaavoitus vaikuttaa kiinteistön arvoon. Kaavoituksen kautta syntyvän arvonnousun jakamista kuvattiin kaksivaiheisen empiirisen analyysin kautta. Kaavoitusaktiivisimmat kunnat, joihin maanarvon muutokset oletettavasti painottuvat, tunnistettiin tarkastelemalla asemakaavoituksen volyymeja Suomen kunnissa. Arvonnousun jakamisen käytäntöihin syvennyttiin haastattelemalla näitä kuntia kunnan maanhankintaan ja maankäyttösopimuksiin liittyvien käytäntöjen osalta. Kolmanneksi työssä havainnollistettiin maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosarviointia ja haasteita säädösmuutosskenaarioiden avulla.
Raportin havainnot vahvistavat käsitystä, että nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosarviointia. Tätä varten tietoa tarvittaisiin etenkin kunnalle koituvista kaavan toteuttamisen kustannuksista, maankäyttösopimusten perusteista sekä maan arvosta, arvonnoususta ja sen jakamisesta.