Kohti luovaa arkea : kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä : tutkimusraportti
Huhtinen-Hildén, Laura; Puustelli-Pitkänen, Anna; Strandman, Pia; Ala-Nikkola, Elina (2017)
Huhtinen-Hildén, Laura
Puustelli-Pitkänen, Anna
Strandman, Pia
Ala-Nikkola, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-012-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-012-0
Tiivistelmä
Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli lisätä ymmärrystä luovuuden, osallistavan taidetoiminnan sekä kulttuuria arvostavan näkökulman merkityksestä vanhustyössä. Kulttuurin, taiteen ja luovuuden merkitykset ihmiselle tunnetaan laajasti sekä tutkimustiedon että käytännön kokemusten myötä, mutta tiedon hyödyntäminen vanhustyön arjessa on osoittautunut haastavaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tukea tätä kehittämistyötä selvittämällä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden mahdollisuuksiin hyödyntää työssään luovuutta, taidetoimintaa sekä kulttuurisen vanhustyön näkökulmaa.
Tutkimus pyrki selvittämään:
- Mitä merkitystä luovuudella, taidetoiminnalla ja kulttuurisen vanhustyön näkökulmalla on työn arjessa?
- Mitkä tekijät mahdollistavat kulttuurisen vanhustyön näkökulman ja arjen luovuuden hyödyntämistä vanhustyössä?
Tutkimuksessa haastateltiin vuosina 2015 ja 2016 Uudellamaalla 14:ää vanhustyössä toimivaa työntekijää heidän kokemuksistaan luovuudesta ja taidetoiminnasta sekä näiden merkityksestä vanhustyön arjessa. Haastattelujen kautta välittyviä kokemuksia kulttuurisesta vanhustyöstä osana oman työn arkea analysoitiin soveltamalla Juha Perttulan fenomenologisen psykologian analyysimenetelmää (Perttula 1995a; 1995b; 2000; 2009; ks. myös Giorgi 1985; Latomaa 2009). Tällä saatiin tietoa arjen luovuuden, taidetoiminnan ja kulttuurisen vanhustyön merkityksestä vanhustyössä.
Keskeiset tutkimustulokset on kuvattu asiakaslähtöisen vanhustyön kehänä, jossa iäkkään ihmisen tarpeet, toiveet ja toimijuuden tukeminen suuntaavat työntekijän työotetta sekä vaikuttavat siihen, millaista ammatillista osaamista pidetään tärkeänä vahvistaa. Luovuus vanhustyön ammattitaidossa ja työotteissa näkyy pieninä arjen valintoina, jotka mahdollistavat läsnäoloa ja yhteisöllistä luovaa toimintaa tai jaettuja kokemuksia. Luovuutta, taidetta ja kulttuuria hyödyntävän ammatillisen lähestymistavan arvostaminen vaikuttaa sekä työntekijöiden ammattitaidon että organisaation rakenteiden kehittämiseen.
Työntekijän kokemus ”luvan saamisesta” arjen luovuuteen on tulosten valossa hyvin merkittävä tekijä. Tämä luvallinen luovuus muotoutuu monen näkökulman kautta: esimiehen, kollegan, asiakkaan sekä työntekijän oman toimijuuden mahdollistamana.
Luovuus ja kulttuurisen vanhustyön näkökulma ovat näin ollen keskeisiä yksilötason lisäksi myös organisaation kehittämisessä ja muovaavat vanhustyön toimintakulttuuria. Työntekijöiden ammatilliseen toimijuuteen ja luovuuden mahdollisuuksiin työssä vaikuttavat monet asiat yhteisön vuorovaikutuksessa, johtamisotteessa ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksissa.
Yhteisön muodostavat sekä vanhustyön asiakkaat että työntekijät, joilla on monenlaisia osaamisprofiileja sekä ammatillisia taustoja. Yhteistoimijuutta, arjen luovuutta, läsnäoloa ja tunnevuorovaikutusta tukeva toimintakulttuuri näyttäytyy tämän tutkimuksen mukaan koko- naisuutena, joka mahdollistaa iäkkään ihmisen merkityksellisen arjen rakentumista ja toimijuuden tukemista. Siinä merkityksellinen, hyvä arki rakentuu koko yhteisön – henkilökunnan ja asukkaiden – muovaamana. Luovuus, taidetoiminta ja kulttuurisen vanhustyön näkökulma mahdollistavat tämän tutkimuksen mukaan näin ollen koko yhteisön hyvinvointia ja hyvää elämää.
Tutkimustulokset nostavat esiin tekijöitä, joihin asiakaslähtöisen vanhustyön kehittämisessä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota:
1. Työntekijöiden ammatillisen toimijuuden ja luovan työotteen tukeminen
2. Läsnäolon, kohtaamisen, luovuuden ja herkkyyden näkeminen osana ammatillista työotetta ja rakenteita vanhustyössä
3. Moniammatillisen asiantuntijuuden ja yhteistoimijuuden vahvistaminen
Tutkimuksen johtajana ja vastuullisena tutkijana toimi FT, MuM Laura Huhtinen-Hildén, ja hänen lisäkseen tutkimusprosessiin osallistui- vat YTM, geronomi (AMK) Anna Puustelli-Pitkänen, TaT, FM Pia Strandman sekä kulttuurituottaja (YAMK) Elina Ala-Nikkola Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Tutkimuksen rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -tutkimus- ja yhteistyöohjelma.
Tutkimus pyrki selvittämään:
- Mitä merkitystä luovuudella, taidetoiminnalla ja kulttuurisen vanhustyön näkökulmalla on työn arjessa?
- Mitkä tekijät mahdollistavat kulttuurisen vanhustyön näkökulman ja arjen luovuuden hyödyntämistä vanhustyössä?
Tutkimuksessa haastateltiin vuosina 2015 ja 2016 Uudellamaalla 14:ää vanhustyössä toimivaa työntekijää heidän kokemuksistaan luovuudesta ja taidetoiminnasta sekä näiden merkityksestä vanhustyön arjessa. Haastattelujen kautta välittyviä kokemuksia kulttuurisesta vanhustyöstä osana oman työn arkea analysoitiin soveltamalla Juha Perttulan fenomenologisen psykologian analyysimenetelmää (Perttula 1995a; 1995b; 2000; 2009; ks. myös Giorgi 1985; Latomaa 2009). Tällä saatiin tietoa arjen luovuuden, taidetoiminnan ja kulttuurisen vanhustyön merkityksestä vanhustyössä.
Keskeiset tutkimustulokset on kuvattu asiakaslähtöisen vanhustyön kehänä, jossa iäkkään ihmisen tarpeet, toiveet ja toimijuuden tukeminen suuntaavat työntekijän työotetta sekä vaikuttavat siihen, millaista ammatillista osaamista pidetään tärkeänä vahvistaa. Luovuus vanhustyön ammattitaidossa ja työotteissa näkyy pieninä arjen valintoina, jotka mahdollistavat läsnäoloa ja yhteisöllistä luovaa toimintaa tai jaettuja kokemuksia. Luovuutta, taidetta ja kulttuuria hyödyntävän ammatillisen lähestymistavan arvostaminen vaikuttaa sekä työntekijöiden ammattitaidon että organisaation rakenteiden kehittämiseen.
Työntekijän kokemus ”luvan saamisesta” arjen luovuuteen on tulosten valossa hyvin merkittävä tekijä. Tämä luvallinen luovuus muotoutuu monen näkökulman kautta: esimiehen, kollegan, asiakkaan sekä työntekijän oman toimijuuden mahdollistamana.
Luovuus ja kulttuurisen vanhustyön näkökulma ovat näin ollen keskeisiä yksilötason lisäksi myös organisaation kehittämisessä ja muovaavat vanhustyön toimintakulttuuria. Työntekijöiden ammatilliseen toimijuuteen ja luovuuden mahdollisuuksiin työssä vaikuttavat monet asiat yhteisön vuorovaikutuksessa, johtamisotteessa ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksissa.
Yhteisön muodostavat sekä vanhustyön asiakkaat että työntekijät, joilla on monenlaisia osaamisprofiileja sekä ammatillisia taustoja. Yhteistoimijuutta, arjen luovuutta, läsnäoloa ja tunnevuorovaikutusta tukeva toimintakulttuuri näyttäytyy tämän tutkimuksen mukaan koko- naisuutena, joka mahdollistaa iäkkään ihmisen merkityksellisen arjen rakentumista ja toimijuuden tukemista. Siinä merkityksellinen, hyvä arki rakentuu koko yhteisön – henkilökunnan ja asukkaiden – muovaamana. Luovuus, taidetoiminta ja kulttuurisen vanhustyön näkökulma mahdollistavat tämän tutkimuksen mukaan näin ollen koko yhteisön hyvinvointia ja hyvää elämää.
Tutkimustulokset nostavat esiin tekijöitä, joihin asiakaslähtöisen vanhustyön kehittämisessä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota:
1. Työntekijöiden ammatillisen toimijuuden ja luovan työotteen tukeminen
2. Läsnäolon, kohtaamisen, luovuuden ja herkkyyden näkeminen osana ammatillista työotetta ja rakenteita vanhustyössä
3. Moniammatillisen asiantuntijuuden ja yhteistoimijuuden vahvistaminen
Tutkimuksen johtajana ja vastuullisena tutkijana toimi FT, MuM Laura Huhtinen-Hildén, ja hänen lisäkseen tutkimusprosessiin osallistui- vat YTM, geronomi (AMK) Anna Puustelli-Pitkänen, TaT, FM Pia Strandman sekä kulttuurituottaja (YAMK) Elina Ala-Nikkola Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Tutkimuksen rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -tutkimus- ja yhteistyöohjelma.