Uudenmaan rannikon kasviplanktonyhteisön koostumus ja muutokset 2010 – 2017
Suikkanen, Sanna; Lehtinen, Sirpa; Hällfors, Heidi (2019-12)
Lataukset:
Suikkanen, Sanna
Lehtinen, Sirpa
Hällfors, Heidi
Uudenmaan ELY-keskus
12 / 2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-828-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-828-4
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin loppukesän kasviplanktonyhteisön koostumusta ja siinä tapahtuneita muutoksia vuosina 2010 – 2017, muutosten mahdollisia syitä sekä meriympäristön nykytilaa Uudenmaan rannikolla kasviplanktonaineiston pohjalta.
Tilastollisesti merkitseviä kasviplanktonmuutoksia olivat sinilevien biomassan lasku Suomenlahden ulkosaaristossa, nielu-, tarttuma- ja viherlevien biomassan lasku ja panssarisiimalevien biomassan kasvu lounaisessa sisäsaaristossa, kulta- ja piilevien biomassan lasku Suomenlahden sisäsaaristossa sekä Mesodinium rubrumin biomassan kasvu lounaisessa ja Suomenlahden ulkosaaristossa. Samaan aikaan mitatut ympäristömuuttujat eivät yksittäisinä muuttujina selitä suoraan kasviplanktonissa havaittuja muutoksia, vaan kasviplanktonyhteisömuutokset ilmentävät useiden eri ympäristö- ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutusten summaa.
Ravintoverkon toimivuutta ja ekologista tilaa arvioitiin kasviplanktonyhteisön koostumuksen ja kokonaisbiomassan perusteella. Lounaissaaristossa kasviplanktonyhteisön koostumus ilmensi ravintoverkon kannalta kohtalaisen hyvää tilaa: sinilevät eivät olleet selkeästi vallitseva kasviplanktonluokka, niiden osuuksien kokonaisbiomassasta ollessa pienempiä ja toisaalta nieluleväosuuksien ollessa suurempia kuin Suomenlahden saaristossa. Suomenlahden saaristossa sinilevien suuri osuus kasviplanktonyhteisössä ilmensi ravintoverkon kannalta heikkoa tilaa. Sinilevien laskeva trendi Suomenlahden ulkosaaristossa indikoi kuitenkin ravintoverkon kannalta myönteistä kehitystä.
Keskimääräisen kokonaisbiomassansa puolesta sekä lounainen että Suomenlahden ulkosaaristo sijoittuivat luokkaan ”välttävä”.
Saavutettavuus tarkastettu.
Tilastollisesti merkitseviä kasviplanktonmuutoksia olivat sinilevien biomassan lasku Suomenlahden ulkosaaristossa, nielu-, tarttuma- ja viherlevien biomassan lasku ja panssarisiimalevien biomassan kasvu lounaisessa sisäsaaristossa, kulta- ja piilevien biomassan lasku Suomenlahden sisäsaaristossa sekä Mesodinium rubrumin biomassan kasvu lounaisessa ja Suomenlahden ulkosaaristossa. Samaan aikaan mitatut ympäristömuuttujat eivät yksittäisinä muuttujina selitä suoraan kasviplanktonissa havaittuja muutoksia, vaan kasviplanktonyhteisömuutokset ilmentävät useiden eri ympäristö- ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutusten summaa.
Ravintoverkon toimivuutta ja ekologista tilaa arvioitiin kasviplanktonyhteisön koostumuksen ja kokonaisbiomassan perusteella. Lounaissaaristossa kasviplanktonyhteisön koostumus ilmensi ravintoverkon kannalta kohtalaisen hyvää tilaa: sinilevät eivät olleet selkeästi vallitseva kasviplanktonluokka, niiden osuuksien kokonaisbiomassasta ollessa pienempiä ja toisaalta nieluleväosuuksien ollessa suurempia kuin Suomenlahden saaristossa. Suomenlahden saaristossa sinilevien suuri osuus kasviplanktonyhteisössä ilmensi ravintoverkon kannalta heikkoa tilaa. Sinilevien laskeva trendi Suomenlahden ulkosaaristossa indikoi kuitenkin ravintoverkon kannalta myönteistä kehitystä.
Keskimääräisen kokonaisbiomassansa puolesta sekä lounainen että Suomenlahden ulkosaaristo sijoittuivat luokkaan ”välttävä”.
Saavutettavuus tarkastettu.
Kokoelmat
- Raportteja [1086]