Oppimisen käytäntöjä : Opettaja- ja opiskelijakysely 2012 Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja Kouvolan seudun ammattiopistossa
Pekkalin, Sinikka; Ruohonen, Sinikka (2013)
Pekkalin, Sinikka
Ruohonen, Sinikka
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-007-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-007-4
Tiivistelmä
Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja Kouvolan seudun ammattiopistossa 2012 tehty kysely liittyi Intoverkko -nimiseen pedagogiseen kehittämishankkeeseen. Tavoitteena oli selvittää opettajien pedagogisen ja työelämäläheisen toiminnan tilaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja Kouvolan seudun ammattiopistossa. Kartoitus tehtiin opettajille ja opiskelijoille. Tavoitteena oli selvittää miten opettajat ja opiskelijat kokevat oppimiseen liittyvän pedagogisen toiminnan. Kyselyllä luodaan kehittämissuuntia Intoverkko-hankkeen oppimisprojektien pedagogisille toteutuksille. Tulokset toimivat hankkeen vaikuttavuuden lähtökohtina.
Työelämätaitojen oppiminen edellyttää opetus-, arviointi- ja palautemenetelmien monipuolistamista. Opettajat kaipaavat tukea oppijakeskeisiin, oppijaa aktivoiviin menetelmiin, välineisiin ja arviointikäytäntöihin. Arviointi on yhä tärkeämpi osa kokonaisuutta, jossa oppiminen tehdään näkyväksi kaikille osapuolille ja etenkin oppijalle itselleen. Tarvitaan myös yhteisiä foorumeita toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien yhteiselle ajatusten vaihdolle ja hyvien käytänteiden levittämiselle sekä yhteisten projektien suunnittelulle.
Yritysten sitouttaminen oppimisprojekteihin vaatii niiden merkityksen näkyväksi tekemistä, ja tähän suunniteltu sopimusmalli voisi olla yksi ratkaisu. Toisen asteen työssäoppiminen on lähentänyt opettajia ja yrityksiä. Ammattikorkeakoulussa yritysten kanssa tehtävät oppimisprojektit ovat palvelleet samaa tarkoitusta, mutta vielä on paljon tehtävää. Verkostoitumiseen liittyvää tukea tulee kehittää, samoin tiimiytymisen ja yhteisopettajuuden valmiuksia tulee lisätä.
Opiskelijoiden luku-/työjärjestykset, opettajien työajan suunnittelu sekä palkkausratkaisuista sopiminen ovat tärkeitä osia uudenlaisessa, työelämäläheisessä oppimisessa ja niistä tulee voida keskustella. Aikataulut ja työjärjestykset nähdään usein esteinä työelämän kanssa tehtävälle yhteistyölle, mutta hyvissä ajoin aloitettu suunnittelu mahdollistaa sen, että kaikki osapuolet voivat sovittaa aikataulunsa yhteen.
Työelämätaitojen oppiminen edellyttää opetus-, arviointi- ja palautemenetelmien monipuolistamista. Opettajat kaipaavat tukea oppijakeskeisiin, oppijaa aktivoiviin menetelmiin, välineisiin ja arviointikäytäntöihin. Arviointi on yhä tärkeämpi osa kokonaisuutta, jossa oppiminen tehdään näkyväksi kaikille osapuolille ja etenkin oppijalle itselleen. Tarvitaan myös yhteisiä foorumeita toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien yhteiselle ajatusten vaihdolle ja hyvien käytänteiden levittämiselle sekä yhteisten projektien suunnittelulle.
Yritysten sitouttaminen oppimisprojekteihin vaatii niiden merkityksen näkyväksi tekemistä, ja tähän suunniteltu sopimusmalli voisi olla yksi ratkaisu. Toisen asteen työssäoppiminen on lähentänyt opettajia ja yrityksiä. Ammattikorkeakoulussa yritysten kanssa tehtävät oppimisprojektit ovat palvelleet samaa tarkoitusta, mutta vielä on paljon tehtävää. Verkostoitumiseen liittyvää tukea tulee kehittää, samoin tiimiytymisen ja yhteisopettajuuden valmiuksia tulee lisätä.
Opiskelijoiden luku-/työjärjestykset, opettajien työajan suunnittelu sekä palkkausratkaisuista sopiminen ovat tärkeitä osia uudenlaisessa, työelämäläheisessä oppimisessa ja niistä tulee voida keskustella. Aikataulut ja työjärjestykset nähdään usein esteinä työelämän kanssa tehtävälle yhteistyölle, mutta hyvissä ajoin aloitettu suunnittelu mahdollistaa sen, että kaikki osapuolet voivat sovittaa aikataulunsa yhteen.