PK-YRITYKSET INNOVAATTOREINA : Satunnaisista parannuksista kohti innovaatioiden virtaa. Yhteenveto tutkimusraportista, 3/2009
Forsman, Helena (2009)
Forsman, Helena
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-214-740-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-214-740-0
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia innovaatioita eri toimialojen pienissä yrityksissä on kehitetty ja minkälaisia kyvykkyyksiä se on edellyttänyt. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka suotuisana ympäristönä yritykset kokivat oman alueensa ja miten alueiden kehittämistyö on vaikuttanut yritysten kykyyn kilpailla. Teoreettiset oletukset perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin innovaatiojohtamisen, yrittäjyyden ja pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisen alueilta. Empiirinen aineisto on kerätty sähköpostikyselyllä tuottaen 733 kriteerit täyttävää vastausta. Kyselytutkimusta edelsi neljän alueen tapaustutkimus, jonka aikana luotiin teoreettinen rakennelma pienten yritysten innovaatiokyvykkyyden arvioimiseksi. Tämän tutkimuksen aineisto ei tue yleistä väitettä, jonka mukaan innovaatiotoiminta olisi harvinaisempaa tai vähäisempää kooltaan pienemmissä yrityksissä. Kokoa enemmän näyttäisi vaikuttavan innovaatiotoiminnan luonne ja siihen kytkeytyvä kyvykkyys. Yritysten innovaatio-toiminnan luonteen ja laajuuden perusteella tuloksista nousee neljä erilaista innovaattoriprofiilia: satunnainen parantaja, jatkuva parantaja, radikaali uudistaja ja monipuolinen kehittäjä. Innovaatiokyvykkyyttä tutkittiin seitsemän eri osatekijän suhteen. Eri profiilit omaavien yritysten kyvykkyyden tasot erosivat toisistaan merkittävästi. Tulokset vahvistavat käsityksiä siitä, että yksittäisen kyvykkyystekijän sijaan kyvykkyyskombinaatio vaikuttaa enemmän innovatiotoiminnan monipuolisuuteen. Innovaatiotoiminnan lisääntyessä ja monipuolistuessa, yritysten kyvykkyys-vaatimukset kasvavat kaikkien osatekijöiden suhteen. Yritykset ovat tiedostaneet innovaatio-kyvykkyyden kehittämisen tarpeet. Kyvykkyys on ajuri, jonka kyydissä pienet ja suuret innovaatiot syntyvät. Tämä tutkimus suosittelee, että innovaatiokyvykkyyden kehittäminen nostetaan näkyväm-mäksi tavoitteeksi. Pienissä yrityksissä luontevin tapa vahvistaa kyvykkyyksiä on integroida se yrityksen kehittämistoimintaan johtaen itse itseään ruokkivaksi prosessiksi. Haasteelliset kehittämis-tavoitteet edellyttävät monipuolista kyvykkyyksien vahvistamista ja vahvistuneet kyvykkyydet mahdollistavat entistä haastavampien kehittämistavoitteiden asettamisen. Parhaimmillaan tämä prosessi johtaa pienelle yritykselle soveltuvaan onnistumisen spiraaliin, joka samanaikaisesti kiihdyttää sekä kyvykkyyksien että innovaatioiden kehittämistä - tuotoksena jatkuva ja monipuolinen innovaatioiden virta. Tulokset vahvistavat ensimmäisessa vaiheessa toteutetun tapaustutkimuksen havaintoja siitä, että alueiden kehittämistyöstä hyötyvät yritykset, joiden kyvykkyystekijät ovat entuudestaan korkeaa tasoa. Pitkälle tuotteistetut julkiset palvelut soveltuvat parhaiten suuremmille yrityksille, joissa kehittämistoiminta on projektoitu ja kehittämistyö tehdään erillisten resurssien turvin. Sitä vastoin, valtaosassa pieniä yrityksiä kehittämistyö tapahtuu tavanomaisen liiketoiminnan ohessa ja samoilla resursseilla. Alueet tarjoavat varsin runsaasti luonteeltaan epäjatkuvia palveluja kohdistuen yksittäisten kyvykkyystekijöiden parantamiseen tai prosessin yksittäiseen vaiheeseen, usein innovaatioprosessin alkupäähän radikaalin innovaation kehittämiseksi. Tämän kyselyn tulokset suosittelevat myös toista reittiä: vahvistetaan ensin yritysten innovaatiokyvykkyyttä jatkuvaan pieniä askelia ottavaan innovaatiotoimintaan, josta matka jatkuu radikaalien uudistusten kautta moni-puoliseksi kehittämiseksi. The main aim of this study was to explore what kind of innovations small enterprises representing a variety of industries have developed and what kind of capabilities innovation development has required. In addition, it examined the perceptions of enterprises of the region’s attractiveness as their business environment. Finally, the study investigated how regional development has affected the competitiveness of enterprises. Theoretical assumptions are based on existing literature on Innovation Management, Entrepreneurship and Small Business Development. The empirical evidence is based on quantitative data gathered through an eMail questionnaire which yielded 733 qualified responses. Prior to the questionnaire, a case study consisting of four regions was carried out, establishing a theoretical framework for assessing innovation capabilities of small enterprises. The findings of this study do not support the common argument claiming that in small enterprises innovation development is more uncommon or lesser than in larger enterprises. Instead, the nature of innovation development and the quality of innovation capabilities affect more than the size of the enterprise. The findings display four innovator profiles based on the scope and nature of innovation development in small enterprises: a Low Performer, an Incremental Performer, a Radical Performer and a High Performer. Innovation capabilities were examined based on seven factors. The quality of innovation capabilities differs significantly between the different innovator profiles. The findings support the view that, instead of the individual capability factors, the composition of capability factors explains the richness of innovation development. When innovation development expands and diversifies in enterprises, the requirements for innovation capabilities become higher regarding all the capability factors. The enterprises are aware of the needs to improve their innovation capabilities. The composition of capabilities is a driver for innovations, for both small and large ones. This study suggests that in small enterprises capabilitity creation should be emphasised as a primary goal. A natural concept for the facilitation of innovation capability building is to integrate it with innovation development. As its best this leads to a virtuous process in which challenging innovation goals demand a multi-faceted creation of capabilities for innovation development. In turn, improved capabilities enable adopting even more challenging development goals which stimulate a new level of capability building. This process can lead to a success spiral that accelerates capability building overlapping with innovation development – a continuous and diversified innovation flow as an outcome. The results of this questionnaire support the findings of the earlier case study indicating that enterprises which already have appropriate innovation capabilities can best benefit from the regional development activities. The highly conceptualised development services meet the needs of large enterprises in which the innovation development projects are characterised by efficient internal processes and clear resource allocation for innovation projects. By contrast, the development work in small enterprises is fuzzy in nature and goes hand in hand with their daily business; in other words, the development work is carried out without an individual budget. The regions provide a variety of discontinuous public services focused on accelerating the individual phases of the innovation process or on improving the individual capability factors of enterprises, and the services are quite often directed at the front-end innovation process for developing radical innovations. The findings of this study suggest an alternative path: first, starting to improve capabilities for the development of incremental innovations, then forging ahead via radical innovation development towards a High Performer.