Myrskylän Kirkkojärven kunnostussuunnitelma
Hagman, Anne-Marie (2009-12-27)
Hagman, Anne-Marie
Uudenmaan ympäristökeskus
27.12.2009
Julkaisusarja:
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 18/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3654-2Tiivistelmä
Myrskylän kunta tuli mukaan Uudenmaan ympäristökeskuksen vetämään kuntakohtaiseen järvikunnostusohjelmaan vuonna 2007. Kohteeksi valittiin Myrskylän keskustassa sijaitseva Kirkkojärvi, jolle tehtiin yhteistyöprojektina perustilan selvitys, kuormitusselvitys ja näihin pohjautuva kunnostussuunnitelma.
Kirkkojärvi on pinta-alaltaan 158 ha ja kuuluu Koskenkylänjoen vesistöalueeseen. Sen valuma-alueella (49,71 km2) on runsaasti peltoja ja asutusta. Järveen on johdettu käsiteltyjä jätevesiä vuoteen 1976 saakka, minkä vuoksi vedenlaatu on ollut aiemmin huonompi kuin nykyään. Laskennallisesti arvioituna Kirkkojärveen tulee erittäin paljon ulkoista fosforikuormitusta.
Kunnostuksessa on tärkeintä ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Kalasto on särkikalavaltainen, ja sen rakennetta on yritetty muuttaa tehokalastamalla. Kyseistä toimenpidettä suositellaan jatkettavan. Kasvillisuutta voidaan poistaa luusuan edustalta ja muiltakin rannoilta, jos se haittaa virkistyskäyttöä.
Talviaikainen hapetus on varteenotettava kunnostusmenetelmä Kirkkojärvelle. Järvelle esitetään tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma. Kirkkojärven ja Sopajärven välissä olevalle Myllysuolle ehdotetaan kosteikkosuunnittelua, jossa selvitetään mm. kosteikkoalueen mitoitus, toimivuus, rakenteet ja veden virtaussuunnat. Sopajärvi on Kirkkojärven tavoin rehevä järvi ja myös sen tilaa ja kunnostustarvetta kannattaa selvittää. Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään ajoissa.
Kirkkojärvi on pinta-alaltaan 158 ha ja kuuluu Koskenkylänjoen vesistöalueeseen. Sen valuma-alueella (49,71 km2) on runsaasti peltoja ja asutusta. Järveen on johdettu käsiteltyjä jätevesiä vuoteen 1976 saakka, minkä vuoksi vedenlaatu on ollut aiemmin huonompi kuin nykyään. Laskennallisesti arvioituna Kirkkojärveen tulee erittäin paljon ulkoista fosforikuormitusta.
Kunnostuksessa on tärkeintä ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Kalasto on särkikalavaltainen, ja sen rakennetta on yritetty muuttaa tehokalastamalla. Kyseistä toimenpidettä suositellaan jatkettavan. Kasvillisuutta voidaan poistaa luusuan edustalta ja muiltakin rannoilta, jos se haittaa virkistyskäyttöä.
Talviaikainen hapetus on varteenotettava kunnostusmenetelmä Kirkkojärvelle. Järvelle esitetään tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma. Kirkkojärven ja Sopajärven välissä olevalle Myllysuolle ehdotetaan kosteikkosuunnittelua, jossa selvitetään mm. kosteikkoalueen mitoitus, toimivuus, rakenteet ja veden virtaussuunnat. Sopajärvi on Kirkkojärven tavoin rehevä järvi ja myös sen tilaa ja kunnostustarvetta kannattaa selvittää. Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään ajoissa.