First-Generation Migrant Family Students in Higher Education on Their Educational Journey in Finland
Makrooni, Golaleh (2022)
Makrooni, Golaleh
Tampere University
2022
Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma - Doctoral Programme of Education and Society
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2570-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2570-1
Tiivistelmä
Pakolaisten – ja siten myös siirtolaisten – määrä on lisääntynyt ympäri maailmaa monen vuoden ajan. Syitä tähän ovat köyhyys, korruptio, poliittinen sorto, sota sekä siirtolaisten oma toive paremmasta elämästä heille itselleen sekä heidän perheillensä ja lapsillensa. Sodat ja konfliktit monilla alueilla ja kehitysmaissa eri puolilla Aasiaa, Afrikkaa ja myös Euroopassa kuten tällä hetkellä Ukrainassa, aiheuttavat suurta kärsimystä ja saavat ihmiset pakenemaan. Pakolaisten ja maahanmuuttajien joukossa on aina myös perheitä ja lapsia etsimässä uutta kotia. Tästä seuraa monia yhteiskunnallisia ongelmia liittyen esimerkiksi asumiseen, työhön ja koulutukseen. Valtion tasolla haasteena on, miten hyvin esimerkiksi koulutusjärjestelmä pystyy mukautumaan maahanmuuttajien erityistarpeisiin. Monet tutkimukset (Malinen et al., 2012; OECD, 2010) ovat osoittaneet merkittäviä eroja natiivi- ja maahanmuuttajaoppilaiden koulusaavutusten välillä. Kansainvälisen muuttoliikkeen lisäännyttyä etenkin länsimaissa tarvitaan enemmän kasvatustieteellistä tutkimusta siitä, miten voitaisiin paremmin edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkea-asteen koulutuksessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ensimmäisen sukupolven siirtolais- perheiden korkeakouluopiskelijoita (FGMFS). FGMFS-opiskelijat ovat yliopisto-opiskelijoita maahanmuuttajaperheistä, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa. Huolimatta siitä, että tutkimusta on tehty ensimmäisen sukupolven opiskelijoista, tämä tutkimus on ensimmäisiä, jotka tarkastelevat opinnoissaan edistyneiden FGMFS-opiskelijoiden opintopolkukokemuksia ja -havaintoja heidän siirtyessään korkea-asteen koulutukseen sekä sen aikana. Tämä väitöskirja tutkii niitä tekijöitä ja strategioita, jotka tukevat ja kannustavat FGMFS-opiskelijoita heidän opintopoluillaan ja jotka auttavat heitä selviämään opiskeluun sekä kulttuurien välisiin eroihin liittyvistä opiskelun ja opiskelumenestyksen esteistä. Tutkimuksen tavoitteena on täten tunnistaa tapoja, käytäntöjä ja ehtoja, jotka ovat keskeisiä FGMFS-opiskelijoiden etenemisessä kohti korkeakouluopintoja ja menestymisessä opinnoissa. Tutkimalla opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia muodostettiin teoria, joka kuvaa avaintekijöitä liittyen, korkeakouluun pääsemiseen ja menestyksellisiin opintoihin kohti tutkintoa. Tekijät liittyvät kokemuksiin ja käsityksiin opiskelijoina Suomeen saapumisesta yliopistoon ilmoittautumiseen ja opiskeluun. Esiin tulleet seikat liittyvät niin opiskelijoiden kokemiin tunteisiin, uskomuksiin ja haasteisiin kuin erilaisiin esteisiin tai olosuhteisiin, tai omiin kykyihin ja vuorovaikutukseen yhteisöissä.
Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettiin aineistopohjaisen teorian (Grounded Theory) menetelmää (Corbin & Strauss, 2015; Glaser & Strauss, 1967). Aineistopohjaiseen teoriaan nojaavan kvalitatiivisen tutkimusmetodin oli tarkoitus tuoda esiin mahdollisimman tarkasti tutkittavan ryhmän kokemukset tuloksissa. Aineistopohjaisen teorian menetelmää käytettiin suomalaisten yliopistojen (enimmäkseen Tampereen yliopiston) 15 FGMFS-opiskelijan samanaikaisessa haastattelussa ja analysoimisessa. Analyysi mukaili Corbinia ja Straussia (2015) ja se sisälsi avoimen, aksiaalisen sekä selektiivisen aineiston koodauksen. Koko prosessin ajan suoritettiin jatkuvaa vertailua sekä tehtiin muistiinpanoja.
Tämä artikkelipohjainen väitöskirja koostuu kolmesta artikkelijulkaisusta. Kukin artikkeli keskittyy yhteen osaan tutkimuskokonaisuudesta. Ensimmäinen osa tutkimuksesta artikkelissa I keskittyy FGMFS-opiskelijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin heidän opintopolullaan kohti korkeakoulua. Kolme korkeakoulutukseen etenemistä tukevaa kategoriaa tunnistettiin: perhearvot, instituution arvot ja ihmissuhteet. Näitä kaikkia kolmea kategoriaa yhdistävä piirre analysoitiin avoimuudeksi. Toinen osa tutkimuksesta artikkelissa II keskittyi FGMFS-opiskelijoiden kulttuurienvälisiin kokemuksiin ja näkemyksiin koulutuspolulla. Kolme kategoriaa – yksilökeskeisyys ja yhteisöllisyys, sukupuoliroolit ja kriittinen ajattelu – tunnistettiin voimakkaiksi vaikuttimiksi näiden opiskelijoiden monikulttuurisen identiteetin ja myös tulevan opintopolun muokkaamisessa. Näiden kategorioiden yhdistäväksi piirteeksi kuvattiin voimaantuminen. Kolmas osa tutkimuksesta, kuvattuna artikkelissa III, keskittyi tutkimaan FGMFS-opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä korkeakouluopintojen onnistumisesta ja opinnoille suunnatusta tuesta yliopistossa. Tässä osassa kategorioiksi tunnistettiin akateeminen ympäristö, akateeminen suoritus ja akateeminen hyvinvointi, joita kaikkia yhdisti käsitys toimivuudesta ja yhteenkuuluvuudesta.
Aineistopohjainen teoria, ”neuvottelun sekä uudelleensijoittamisen prosessi” syntyi, kun lähestyttiin FGMFS:ien kokemuksia ja näkökulmia opintopoluista käyttämällä systemaattista aineistopohjaisen teorian menetelmää. Tämä jatkuva uudelleensijoittamisen prosessi luonnehdittiin itsensä, ympäröivien ihmisten (mukaan lukien perhe, sukulaiset, opettajat, rehtorit, kaverit sekä tuttavat henkilön yhteisössä) sekä kontekstin kanssa neuvotteluna. Tätä neuvottelun prosessia kuvailtiin ylempänä mainittujen keskeisten kategorioiden termein ja se oli sidoksissa henkilön identiteettiin sekä asemoin- tiin. FGMFS-opiskelijoiden opintopoluilla tapahtui asemointien muutoksiin liittyvää jatkuvaa neuvotteluprosessia, joka muokkasi heidän kokemuksiaan sekä näkökulmiaan monikulttuurisessa kontekstissa. Muutoksiin johtavia uusia kokemuksia sekä näkö- kulmia voidaan näin ollen pitää käännekohtina, jotka käynnistivät sekä mahdollistivat uudelleenasemoitumisen prosessin. Tämä taas johti siihen, että opiskelijat olivat avoimempia uusille asioille, kykeneviä hyödyntämään heidän innovatiivisia sopeutumisstrategioitaan sekä vahvistamaan ja kehittämään heidän akateemiseen yhteisöön kuulumisen tunnettaan. Tämän tutkimuksen aineistopohjainen teoria, ”neuvottelun sekä uudelleenasemoitumisen prosessi” siis viittaa tutkimuksessa ilmestyneisiin keskeisiin kategorioihin, jotka ovat avoimuus, voimaantuminen, toimintakyky sekä yhteen- kuuluvuuden tunne. Teoria selittää, miten FGMFS:ien huolenaiheet ratkaistiin neuvottelemalla erilaisten kokemusten, havaittujen toimintojen sekä vuorovaikutuksen kautta opintopolun varrella.
Tämän tutkimuksen löydöksillä on useita tärkeitä vaikutuksia teoriaan ja käytäntöön. Väitöskirja kuvaa teoreettisesti FGMFS-opiskelijoiden uudelleenasemoitumisen prosessin. Tämä tapahtuu jatkuvalla neuvottelulla itsensä ja muiden sekä sen monikulttuurillisuuden kontekstin kanssa, jossa he ovat opiskelleet ja asuneet. Tämän tutkimuksen löydökset avaavat uusia näkökulmia tulevalle tutkimukselle ymmärtää paremmin suhdetta, joka on uudelleenasemoitumisen prosessin sekä näiden ja samankaltaisten opiskelijaryhmien onnistuneen koulutuspolun välillä. Tämän lisäksi tutkimus kuva- si onnistuneen korkeakouluopiskeluprosessin tärkeät elementit, niihin liittyvät kokemukset ja käsitykset: perheen, peruskoulutuksen, siirtymisen yliopistoon sekä yliopistossa opiskelemisen. Näiden prosessien ymmärtäminen voi edesauttaa laadukkaiden tukijärjestelmien kehittämistä tälle opiskelijaryhmälle.
Tutkimuksen käytännön merkitys liittyy lähinnä havaittuihin keskeisiin kategorioihin, joita suhteen voidaan kehittää erilaisia tukitoimia että koko koulutusjärjestelmää. Toiseksi tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää yhteisöjen toiminnan kehittämiseen toiminnallisuuden ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi korkeakoulutuksessa ja yhteiskunnassa yleensä. Vahva yhteenkuuluvuuden tunne vähentää opintojen keskeyttämisastetta. Kolmanneksi FGMFS:ien uudelleenasemoitumisen neuvotteluprosessia voidaan paremmin tukea tarkkaan kohdistetuilla ohjelmilla tai kohdistetulla tuella. Työssä esitetyt löydökset voivat täten auttaa ymmärtämään koulutusjärjestelmän eri tasoilla FGMFS:ien onnistuneisiin opintopolkuihin liittyvät kriittiset sekä toisiinsa liittyvät tekijät. Eri koulutusasteiden (koulusta yliopistoon) keskinäisten suhteiden ymmärtäminen parempi ymmärtäminen mahdollistaa täten paremmin kohdennetun tuen maahanmuuttajaopiskelijoille. FGMFS-opiskelijat tarvitsevat rohkaisevaa ja tule- vaisuuteen suuntautuvaa tukea erityisesti korkea-asteen koulutusta edeltävinä vuosina.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ensimmäisen sukupolven siirtolais- perheiden korkeakouluopiskelijoita (FGMFS). FGMFS-opiskelijat ovat yliopisto-opiskelijoita maahanmuuttajaperheistä, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa. Huolimatta siitä, että tutkimusta on tehty ensimmäisen sukupolven opiskelijoista, tämä tutkimus on ensimmäisiä, jotka tarkastelevat opinnoissaan edistyneiden FGMFS-opiskelijoiden opintopolkukokemuksia ja -havaintoja heidän siirtyessään korkea-asteen koulutukseen sekä sen aikana. Tämä väitöskirja tutkii niitä tekijöitä ja strategioita, jotka tukevat ja kannustavat FGMFS-opiskelijoita heidän opintopoluillaan ja jotka auttavat heitä selviämään opiskeluun sekä kulttuurien välisiin eroihin liittyvistä opiskelun ja opiskelumenestyksen esteistä. Tutkimuksen tavoitteena on täten tunnistaa tapoja, käytäntöjä ja ehtoja, jotka ovat keskeisiä FGMFS-opiskelijoiden etenemisessä kohti korkeakouluopintoja ja menestymisessä opinnoissa. Tutkimalla opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia muodostettiin teoria, joka kuvaa avaintekijöitä liittyen, korkeakouluun pääsemiseen ja menestyksellisiin opintoihin kohti tutkintoa. Tekijät liittyvät kokemuksiin ja käsityksiin opiskelijoina Suomeen saapumisesta yliopistoon ilmoittautumiseen ja opiskeluun. Esiin tulleet seikat liittyvät niin opiskelijoiden kokemiin tunteisiin, uskomuksiin ja haasteisiin kuin erilaisiin esteisiin tai olosuhteisiin, tai omiin kykyihin ja vuorovaikutukseen yhteisöissä.
Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettiin aineistopohjaisen teorian (Grounded Theory) menetelmää (Corbin & Strauss, 2015; Glaser & Strauss, 1967). Aineistopohjaiseen teoriaan nojaavan kvalitatiivisen tutkimusmetodin oli tarkoitus tuoda esiin mahdollisimman tarkasti tutkittavan ryhmän kokemukset tuloksissa. Aineistopohjaisen teorian menetelmää käytettiin suomalaisten yliopistojen (enimmäkseen Tampereen yliopiston) 15 FGMFS-opiskelijan samanaikaisessa haastattelussa ja analysoimisessa. Analyysi mukaili Corbinia ja Straussia (2015) ja se sisälsi avoimen, aksiaalisen sekä selektiivisen aineiston koodauksen. Koko prosessin ajan suoritettiin jatkuvaa vertailua sekä tehtiin muistiinpanoja.
Tämä artikkelipohjainen väitöskirja koostuu kolmesta artikkelijulkaisusta. Kukin artikkeli keskittyy yhteen osaan tutkimuskokonaisuudesta. Ensimmäinen osa tutkimuksesta artikkelissa I keskittyy FGMFS-opiskelijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin heidän opintopolullaan kohti korkeakoulua. Kolme korkeakoulutukseen etenemistä tukevaa kategoriaa tunnistettiin: perhearvot, instituution arvot ja ihmissuhteet. Näitä kaikkia kolmea kategoriaa yhdistävä piirre analysoitiin avoimuudeksi. Toinen osa tutkimuksesta artikkelissa II keskittyi FGMFS-opiskelijoiden kulttuurienvälisiin kokemuksiin ja näkemyksiin koulutuspolulla. Kolme kategoriaa – yksilökeskeisyys ja yhteisöllisyys, sukupuoliroolit ja kriittinen ajattelu – tunnistettiin voimakkaiksi vaikuttimiksi näiden opiskelijoiden monikulttuurisen identiteetin ja myös tulevan opintopolun muokkaamisessa. Näiden kategorioiden yhdistäväksi piirteeksi kuvattiin voimaantuminen. Kolmas osa tutkimuksesta, kuvattuna artikkelissa III, keskittyi tutkimaan FGMFS-opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä korkeakouluopintojen onnistumisesta ja opinnoille suunnatusta tuesta yliopistossa. Tässä osassa kategorioiksi tunnistettiin akateeminen ympäristö, akateeminen suoritus ja akateeminen hyvinvointi, joita kaikkia yhdisti käsitys toimivuudesta ja yhteenkuuluvuudesta.
Aineistopohjainen teoria, ”neuvottelun sekä uudelleensijoittamisen prosessi” syntyi, kun lähestyttiin FGMFS:ien kokemuksia ja näkökulmia opintopoluista käyttämällä systemaattista aineistopohjaisen teorian menetelmää. Tämä jatkuva uudelleensijoittamisen prosessi luonnehdittiin itsensä, ympäröivien ihmisten (mukaan lukien perhe, sukulaiset, opettajat, rehtorit, kaverit sekä tuttavat henkilön yhteisössä) sekä kontekstin kanssa neuvotteluna. Tätä neuvottelun prosessia kuvailtiin ylempänä mainittujen keskeisten kategorioiden termein ja se oli sidoksissa henkilön identiteettiin sekä asemoin- tiin. FGMFS-opiskelijoiden opintopoluilla tapahtui asemointien muutoksiin liittyvää jatkuvaa neuvotteluprosessia, joka muokkasi heidän kokemuksiaan sekä näkökulmiaan monikulttuurisessa kontekstissa. Muutoksiin johtavia uusia kokemuksia sekä näkö- kulmia voidaan näin ollen pitää käännekohtina, jotka käynnistivät sekä mahdollistivat uudelleenasemoitumisen prosessin. Tämä taas johti siihen, että opiskelijat olivat avoimempia uusille asioille, kykeneviä hyödyntämään heidän innovatiivisia sopeutumisstrategioitaan sekä vahvistamaan ja kehittämään heidän akateemiseen yhteisöön kuulumisen tunnettaan. Tämän tutkimuksen aineistopohjainen teoria, ”neuvottelun sekä uudelleenasemoitumisen prosessi” siis viittaa tutkimuksessa ilmestyneisiin keskeisiin kategorioihin, jotka ovat avoimuus, voimaantuminen, toimintakyky sekä yhteen- kuuluvuuden tunne. Teoria selittää, miten FGMFS:ien huolenaiheet ratkaistiin neuvottelemalla erilaisten kokemusten, havaittujen toimintojen sekä vuorovaikutuksen kautta opintopolun varrella.
Tämän tutkimuksen löydöksillä on useita tärkeitä vaikutuksia teoriaan ja käytäntöön. Väitöskirja kuvaa teoreettisesti FGMFS-opiskelijoiden uudelleenasemoitumisen prosessin. Tämä tapahtuu jatkuvalla neuvottelulla itsensä ja muiden sekä sen monikulttuurillisuuden kontekstin kanssa, jossa he ovat opiskelleet ja asuneet. Tämän tutkimuksen löydökset avaavat uusia näkökulmia tulevalle tutkimukselle ymmärtää paremmin suhdetta, joka on uudelleenasemoitumisen prosessin sekä näiden ja samankaltaisten opiskelijaryhmien onnistuneen koulutuspolun välillä. Tämän lisäksi tutkimus kuva- si onnistuneen korkeakouluopiskeluprosessin tärkeät elementit, niihin liittyvät kokemukset ja käsitykset: perheen, peruskoulutuksen, siirtymisen yliopistoon sekä yliopistossa opiskelemisen. Näiden prosessien ymmärtäminen voi edesauttaa laadukkaiden tukijärjestelmien kehittämistä tälle opiskelijaryhmälle.
Tutkimuksen käytännön merkitys liittyy lähinnä havaittuihin keskeisiin kategorioihin, joita suhteen voidaan kehittää erilaisia tukitoimia että koko koulutusjärjestelmää. Toiseksi tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää yhteisöjen toiminnan kehittämiseen toiminnallisuuden ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi korkeakoulutuksessa ja yhteiskunnassa yleensä. Vahva yhteenkuuluvuuden tunne vähentää opintojen keskeyttämisastetta. Kolmanneksi FGMFS:ien uudelleenasemoitumisen neuvotteluprosessia voidaan paremmin tukea tarkkaan kohdistetuilla ohjelmilla tai kohdistetulla tuella. Työssä esitetyt löydökset voivat täten auttaa ymmärtämään koulutusjärjestelmän eri tasoilla FGMFS:ien onnistuneisiin opintopolkuihin liittyvät kriittiset sekä toisiinsa liittyvät tekijät. Eri koulutusasteiden (koulusta yliopistoon) keskinäisten suhteiden ymmärtäminen parempi ymmärtäminen mahdollistaa täten paremmin kohdennetun tuen maahanmuuttajaopiskelijoille. FGMFS-opiskelijat tarvitsevat rohkaisevaa ja tule- vaisuuteen suuntautuvaa tukea erityisesti korkea-asteen koulutusta edeltävinä vuosina.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]