Koulutusjärjestelmän ohjauskeinot ja numeerinen data yhteiskunnallisen kommunikaation muokkaajina : Tietämisen ja tietämättömyyden seuraukset aikuiskoulutuksen päätöksenteossa
Alanen, Paula (2022)
Alanen, Paula
Tampereen yliopisto
2022
Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma - Doctoral Programme of Education and Society
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-08-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2413-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2413-1
Tiivistelmä
Numeerisen datan hyödyntäminen on tullut yhä kiinteämmäksi osaksi koulutuspolitiikan keinovalikoimaa. Digitalisaation edetessä datan saatavuus moninkertaistuu ja sen käyttö lisääntyy hallinnossa ja päätöksenteossa. Suomessakin koulutuksen hallinnointi pohjautuu jo pitkälti digitaalisten tietovarantojen hyödyntämiseen. Dataa, sen tuottamisen prosesseja ja hyödyntämisen tapoja ei usein mielletä koulutustoiminnan osaksi. Monenlaisen numeerisen datan välittämän tietoaineksen, dataa hyödyntävien laskelmien ja tilastoesitysten perusteella tehdään kuitenkin kauaskantoisia päätelmiä. Toisin kuin tutkintotavoitteinen koulutus, monimuotoinen aikuiskoulutus ei käänny yhtä näennäisen vaivattomasti numeroiksi. Siksi tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella aikuiskoulutusta kuvaavan numeerisen datan alkuperää, hyödyntämistä ja datasta juontuvia tulkintoja. Väitöstutkimuksessa analysoitiin numeerisen datan ja ai- kuiskoulutuspolitiikan ohjauskeinojen kytköstä, datan käyttöä ja tulkintaa päätöksen- teossa ja dataprosessien seurauksia koulutuksen tasa-arvon toteutumiselle.
Tutkimus koostuu yhteenvetoluvusta ja neljästä empiirisestä artikkelista, jotka pureutuvat aikuiskoulutuksen hallinnon, ohjauksen ja numeerisen datan kytkökseen. Ensimmäisessä artikkelissa osoitettiin rekisteridatan hyödyntämismahdollisuuksia koulutuksen päätöksenteossa. Toinen artikkeli vertaili Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Euroopan unionin (EU) aikuiskoulutuksen hallintoa ja datan keruutapoja osoittaen maiden välisiä eroja ja puutteellisen datan seurauksia. Kolmas ja neljäs artikkeli analysoivat indikaattoreita politiikan ohjauskeinona. Kolmas artikkeli analysoi yhden EU:n strategisen indikaattorin, “Early School Leaver/Early Leaver from Education and Training” kokoonpanoa, tulkintaa ja seurauksia. Neljäs artikkeli käsitteli väestön koulutustasoa kuvaavien indikaattoreiden käyttöä Suomessa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin dokumentteja ja numeerista dataa. Dokumentit kerättiin digitaalisista lähteistä, Ruotsin, Suomen ja Tanskan viranomaisten julkisilta sivustoilta ja EU:n virallisilta verkkosivustoilta. Numeerinen data hankittiin Suomen viranomaisrekisterien hallinnoijilta ja Tilastokeskukselta sekä EU:n tilastoviranomaiselta.
Tutkimus yhdisti erilaisia relationaaliseen tiedonkäsitykseen pohjautuvia teorioita, jotka auttoivat tarkastelemaan tiedon ja tietämättömyyden muodostumisen prosesseja. Niklas Luhmannin systeemiteoriaa sovellettiin hahmottamaan yhteiskunta sosiaalisena systeeminä, joka operoi osajärjestelmiensä mukaisesti eriytyneen kommunikaation varassa. Tieteen ja teknologian tutkimuksen lähestymistapaa ja dokumenttietnografiaa hyödynnettiin dataprosessien analysointiin ja osoittamaan aikuis- koulutuspolitiikalle koituvia seurauksia. Tämä mahdollisti huomiot dataprosessien linkittymisestä sosiaalisen eriarvoistumisen kehityskulkuihin.
Tutkimus teki näkyväksi datan, mittaamisen ja laskennan prosessien kytkeytymisen politiikan ohjauskeinoihin. Koulutusjärjestelmän sisäisen ja järjestelmien välisen dynamiikan analysointi auttoi tunnistamaan numeerisen datan pohjalta tuotetun tiedon rajoja ja tietämättömyyttä.
Ensinnäkin numeerinen data pyrkii kuvaamaan monitahoisia kasvatuksen ilmiöitä yksinkertaistaen ja niiden monimuotoisuutta karsimalla. Tässä kääntämisen prosessissa tehdyt valinnat muokkaavat datan sisältöä ja laatua. Aikuiskoulutusta kuvaava data voi olla puutteellista tai epätasaista johtuen erilaisista politiikan ohjauskeinoista ja datan keruutavoista. Tilastollinen analyysi ei kykene havaitsemaan marginaalisia ilmiöitä ja muodostetut ”muuttujat” ja ”kategoriat” vahvistavat essentialistista käsitystä yksilön ominaisuuksien selitysvoimasta.
Tutkimustulokset havainnollistivat numeroiden dynamiikkaa yhteiskunnan koulutusjärjestelmässä. Hallinnon prosesseissa yksilöiden suoriutumisen arviointi ja tutkinnot muunnetaan koulutustasoa kuvaaviksi kategorioiksi. Se mahdollistaa uuden- laiset laskennan operaatiot, joiden kautta koulutustietoa välitetään muiden yhteiskunnan järjestelmien käyttöön tai maiden väliseen vertailuun. Muodostettu koulutustaso- indikaattori mahdollistaa esimerkiksi matalan koulutustason esittämisen yhteiskunnallisena viiteongelmana ja poliittisen toiminnan kohteena. Tällä tavoin yksilöt ja yhteiskunnallinen tietosisältö kietoutuvat toisiinsa tuottaen tulkintoja, kuten käsityksiä potentiaalisista aikuisopiskelijoista tai yhteiskunnallisten viiteongelmien ratkaisukeinoista.
Tutkimustulokset osoittivat päätöksenteossa toteutuvien arvoperustaisten valintojen ja sovellettujen politiikan ohjauskeinojen seurauksia. Tiedon ohella datan tulkinta voi tuottaa tietämättömyyttä ja episteemistä epäoikeudenmukaisuutta. Aikuiskoulutuksen tehtävä on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen tarkoittaa, että oikeus tulla tietäväksi subjektiksi kuuluu kaikille. Tietoisuus politiikan keinojen ja numeerisen datan kytkeytymisestä yhteiskunnallisen tiedon ja tietämättömyyden muotoutumisessa on tärkeää, kun pyritään torjumaan episteemistä epäoikeudenmukaisuutta.
Tutkimus koostuu yhteenvetoluvusta ja neljästä empiirisestä artikkelista, jotka pureutuvat aikuiskoulutuksen hallinnon, ohjauksen ja numeerisen datan kytkökseen. Ensimmäisessä artikkelissa osoitettiin rekisteridatan hyödyntämismahdollisuuksia koulutuksen päätöksenteossa. Toinen artikkeli vertaili Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Euroopan unionin (EU) aikuiskoulutuksen hallintoa ja datan keruutapoja osoittaen maiden välisiä eroja ja puutteellisen datan seurauksia. Kolmas ja neljäs artikkeli analysoivat indikaattoreita politiikan ohjauskeinona. Kolmas artikkeli analysoi yhden EU:n strategisen indikaattorin, “Early School Leaver/Early Leaver from Education and Training” kokoonpanoa, tulkintaa ja seurauksia. Neljäs artikkeli käsitteli väestön koulutustasoa kuvaavien indikaattoreiden käyttöä Suomessa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin dokumentteja ja numeerista dataa. Dokumentit kerättiin digitaalisista lähteistä, Ruotsin, Suomen ja Tanskan viranomaisten julkisilta sivustoilta ja EU:n virallisilta verkkosivustoilta. Numeerinen data hankittiin Suomen viranomaisrekisterien hallinnoijilta ja Tilastokeskukselta sekä EU:n tilastoviranomaiselta.
Tutkimus yhdisti erilaisia relationaaliseen tiedonkäsitykseen pohjautuvia teorioita, jotka auttoivat tarkastelemaan tiedon ja tietämättömyyden muodostumisen prosesseja. Niklas Luhmannin systeemiteoriaa sovellettiin hahmottamaan yhteiskunta sosiaalisena systeeminä, joka operoi osajärjestelmiensä mukaisesti eriytyneen kommunikaation varassa. Tieteen ja teknologian tutkimuksen lähestymistapaa ja dokumenttietnografiaa hyödynnettiin dataprosessien analysointiin ja osoittamaan aikuis- koulutuspolitiikalle koituvia seurauksia. Tämä mahdollisti huomiot dataprosessien linkittymisestä sosiaalisen eriarvoistumisen kehityskulkuihin.
Tutkimus teki näkyväksi datan, mittaamisen ja laskennan prosessien kytkeytymisen politiikan ohjauskeinoihin. Koulutusjärjestelmän sisäisen ja järjestelmien välisen dynamiikan analysointi auttoi tunnistamaan numeerisen datan pohjalta tuotetun tiedon rajoja ja tietämättömyyttä.
Ensinnäkin numeerinen data pyrkii kuvaamaan monitahoisia kasvatuksen ilmiöitä yksinkertaistaen ja niiden monimuotoisuutta karsimalla. Tässä kääntämisen prosessissa tehdyt valinnat muokkaavat datan sisältöä ja laatua. Aikuiskoulutusta kuvaava data voi olla puutteellista tai epätasaista johtuen erilaisista politiikan ohjauskeinoista ja datan keruutavoista. Tilastollinen analyysi ei kykene havaitsemaan marginaalisia ilmiöitä ja muodostetut ”muuttujat” ja ”kategoriat” vahvistavat essentialistista käsitystä yksilön ominaisuuksien selitysvoimasta.
Tutkimustulokset havainnollistivat numeroiden dynamiikkaa yhteiskunnan koulutusjärjestelmässä. Hallinnon prosesseissa yksilöiden suoriutumisen arviointi ja tutkinnot muunnetaan koulutustasoa kuvaaviksi kategorioiksi. Se mahdollistaa uuden- laiset laskennan operaatiot, joiden kautta koulutustietoa välitetään muiden yhteiskunnan järjestelmien käyttöön tai maiden väliseen vertailuun. Muodostettu koulutustaso- indikaattori mahdollistaa esimerkiksi matalan koulutustason esittämisen yhteiskunnallisena viiteongelmana ja poliittisen toiminnan kohteena. Tällä tavoin yksilöt ja yhteiskunnallinen tietosisältö kietoutuvat toisiinsa tuottaen tulkintoja, kuten käsityksiä potentiaalisista aikuisopiskelijoista tai yhteiskunnallisten viiteongelmien ratkaisukeinoista.
Tutkimustulokset osoittivat päätöksenteossa toteutuvien arvoperustaisten valintojen ja sovellettujen politiikan ohjauskeinojen seurauksia. Tiedon ohella datan tulkinta voi tuottaa tietämättömyyttä ja episteemistä epäoikeudenmukaisuutta. Aikuiskoulutuksen tehtävä on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen tarkoittaa, että oikeus tulla tietäväksi subjektiksi kuuluu kaikille. Tietoisuus politiikan keinojen ja numeerisen datan kytkeytymisestä yhteiskunnallisen tiedon ja tietämättömyyden muotoutumisessa on tärkeää, kun pyritään torjumaan episteemistä epäoikeudenmukaisuutta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]