Kansallinen turvallisuus, asepalvelus ja kansantalous : Miksi yleinen asevelvollisuus on välttämätön ratkaisu joillekin maille – ja miksi toisille taas ei?
Kanniainen, Vesa (2019-05-02)
Kanniainen, Vesa
puolustusministeriö
02.05.2019
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-663-058-1Tiivistelmä
Kansallinen turvallisuus, asepalvelus ja kansantalous on puolustusministeriön teettämä selvitys, jossa luodaan järjestelmällinen katsaus asevelvollisuusjärjestelmän kansantaloudellisia ulottuvuuksia koskevaan akateemiseen tutkimukseen.
Selvitys täydentää asevelvollisuusjärjestelmää koskevaa tietopohjaa arvioimalla erilaisin tutkimusasetelmin tuotettujen kansantaloustieteellisten tutkimusten lähtökohtia, menetelmiä ja johtopäätöksiä. Raportin tarkoituksena on helpottaa tematiikasta käytävän keskustelun hahmottamista ja jäsentämistä.
Raportin keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että kansallinen turvallisuus on materiaalisen hyvinvoinnin ohella keskeinen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijä. Asevelvollisuuden kustannusvaikutusta ei ole perusteltua tarkastella erillään asevelvollisuuden turvallisuusvaikutuksesta. Työn toinen päähavainto onkin, että valtiolle, jolla on suuri sotilashenkilöstön tarve, pakollinen asepalvelus muodostuu vapaaehtoista asepalvelusta kustannustehokkaammaksi. Sotilashenkilöstön tarvittavan määrän ratkaisee valtion riskiluokka.
Selvitys täydentää asevelvollisuusjärjestelmää koskevaa tietopohjaa arvioimalla erilaisin tutkimusasetelmin tuotettujen kansantaloustieteellisten tutkimusten lähtökohtia, menetelmiä ja johtopäätöksiä. Raportin tarkoituksena on helpottaa tematiikasta käytävän keskustelun hahmottamista ja jäsentämistä.
Raportin keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että kansallinen turvallisuus on materiaalisen hyvinvoinnin ohella keskeinen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijä. Asevelvollisuuden kustannusvaikutusta ei ole perusteltua tarkastella erillään asevelvollisuuden turvallisuusvaikutuksesta. Työn toinen päähavainto onkin, että valtiolle, jolla on suuri sotilashenkilöstön tarve, pakollinen asepalvelus muodostuu vapaaehtoista asepalvelusta kustannustehokkaammaksi. Sotilashenkilöstön tarvittavan määrän ratkaisee valtion riskiluokka.