Mikä herättää terveydenhoitajan huolen? : Huolen tunnistamisen ja toimimisen haasteet lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Poutiainen, Hannele (2016)
Poutiainen, Hannele
Helsingin yliopisto
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2476-0
Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2476-0
Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis
Tiivistelmä
Neuvolan ja kouluterveydenhuollon universaalit palvelut ja määräaikaiset, laajat terveystarkastukset antavat mahdollisuuden tavoittaa koko ikäluokka ja mahdollistavat näin lasten, nuorten ja perheiden riskitekijöiden arvion, tuen tarpeen havaitsemisen sekä tarvittavan varhaisen avun ja tuen kohdentamisen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien huolia ja toimintamahdollisuuksia sekä selvittää huoliin yhteydessä olevia perhetekijöitä, terveyttä ja terveyskäyttäytymistä lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin määrällisenä aineistona Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) vuosina 2007 2009 terveydenhoitajien terveystarkastuksen yhteydessä terveydenhoitajilta ja lasten vanhemmilta kerättyä aineistoa (n=6 506) sekä nuorilta kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaita kerättyä aineistoa (n=958). Laadullinen aineisto kerättiin avoimella ryhmähaastattelulla vuosina 2011 ja 2013. Haastatteluihin osallistuneet terveydenhoitajat (n=17) olivat osallistuneet Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) pilottitutkimukseenvuosina 2007 2008.
Terveydenhoitajille heräsi huoli joka neljännessä (25 %) lasten terveystarkastuksessa lapsen ja /tai perheen terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveydenhoitajat olivat erityisesti huolissaan niiden lasten terveydestä ja kehityksestä, joiden perheissä ilmeni terveydellisiä, sosiaalisia tai taloudellisia ongelmia. Terveydenhoitajat toivat esiin huolen siitä, että yhä useampi perhe on lastensuojelun asiakas.
Perherakenteiden muutokset kuten erot, yksinhuoltajuus ja uusperhetilanteet sekä näiden vaikutukset lasten, erityisesti alakouluikäisten poikien, terveyteen ja psykososiaaliseen kehitykseen huolestuttivat terveydenhoitajia. He olivat myös huolissaan isän matalan koulutuksen, vanhempien huonon työllisyyden ja tulojen riittämättömyyden vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin.
Lasten ja vanhempien ylipaino, vanhempien ja nuorten tupakointi sekä lasten ruutuajan suuri määrä olivat yhteydessä terveydenhoitajan huoleen lasten ja nuorten fyysisestä terveydestä ja psykososiaalisesta kehityksestä. Yksihuoltajaäitien tupakointi oli erityisesti yhteydessä terveydenhoitajan huoleen tyttöjen psykososiaalisesta kehityksestä. Terveydenhoitajilla oli huolta myös koulupoissaolojen määrästä ja siitä, että vanhemmat hyväksyvät helposti poissaolot sairauspoissaloina. Myös alakouluikäisten nettikiusaaminen herätti huolta.
Neuvolan ja kouluterveydenhuollon asetuksen mukaiset vuosittaiset, määräaikaiset terveystarkastukset luovat hyvät mahdollisuudet terveydenhoitajalle tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteisiin liittyviä ongelmia ja tuen tarpeita.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien huolia ja toimintamahdollisuuksia sekä selvittää huoliin yhteydessä olevia perhetekijöitä, terveyttä ja terveyskäyttäytymistä lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin määrällisenä aineistona Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) vuosina 2007 2009 terveydenhoitajien terveystarkastuksen yhteydessä terveydenhoitajilta ja lasten vanhemmilta kerättyä aineistoa (n=6 506) sekä nuorilta kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaita kerättyä aineistoa (n=958). Laadullinen aineisto kerättiin avoimella ryhmähaastattelulla vuosina 2011 ja 2013. Haastatteluihin osallistuneet terveydenhoitajat (n=17) olivat osallistuneet Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) pilottitutkimukseenvuosina 2007 2008.
Terveydenhoitajille heräsi huoli joka neljännessä (25 %) lasten terveystarkastuksessa lapsen ja /tai perheen terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveydenhoitajat olivat erityisesti huolissaan niiden lasten terveydestä ja kehityksestä, joiden perheissä ilmeni terveydellisiä, sosiaalisia tai taloudellisia ongelmia. Terveydenhoitajat toivat esiin huolen siitä, että yhä useampi perhe on lastensuojelun asiakas.
Perherakenteiden muutokset kuten erot, yksinhuoltajuus ja uusperhetilanteet sekä näiden vaikutukset lasten, erityisesti alakouluikäisten poikien, terveyteen ja psykososiaaliseen kehitykseen huolestuttivat terveydenhoitajia. He olivat myös huolissaan isän matalan koulutuksen, vanhempien huonon työllisyyden ja tulojen riittämättömyyden vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin.
Lasten ja vanhempien ylipaino, vanhempien ja nuorten tupakointi sekä lasten ruutuajan suuri määrä olivat yhteydessä terveydenhoitajan huoleen lasten ja nuorten fyysisestä terveydestä ja psykososiaalisesta kehityksestä. Yksihuoltajaäitien tupakointi oli erityisesti yhteydessä terveydenhoitajan huoleen tyttöjen psykososiaalisesta kehityksestä. Terveydenhoitajilla oli huolta myös koulupoissaolojen määrästä ja siitä, että vanhemmat hyväksyvät helposti poissaolot sairauspoissaloina. Myös alakouluikäisten nettikiusaaminen herätti huolta.
Neuvolan ja kouluterveydenhuollon asetuksen mukaiset vuosittaiset, määräaikaiset terveystarkastukset luovat hyvät mahdollisuudet terveydenhoitajalle tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteisiin liittyviä ongelmia ja tuen tarpeita.
Kokoelmat
- Kirjat [4169]