Professional listening in the legal context
Ala-Kortesmaa, Sanna (2015)
Ala-Kortesmaa, Sanna
Tampere University Press
2015
Puheviestintä - Speech Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2015-10-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9926-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9926-5
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan oikeussaliympäristössä toimivien tuomareiden ja juristien ammatillista kuuntelemista. Tutkimus lähestyy aihetta työhyvinvoinnin ja voimaantumisen näkökulmasta keskittymällä optimaaliseen kuuntelemiseen, ammatilliseen kuuntelemisosaamiseen ja kuuntelemistilanteeseen liittyvässä vuorovaikutussuhteessa ilmenevien jännitteiden hallintaan. Kuuntelemisen katsotaan olevan yksi oikeussaliympäristössä työskentelevien ihmisten tärkeimmistä työkaluista, joiden avulla oikeus toteuttaa suullisuuden, välittömyyden ja keskittämisen periaatteita. Onnistunut kuunteleminen on avainasemassa, kun vuorovaikutuksen tavoitteena on asiallisesti oikea ratkaisu toiminnan selkeyttä, havainnollisuutta ja ymmärrettävyyttä unohtamatta. Kuuntelemisen keskeisen luonteen ja merkityksen ymmärtäminen ohjaavat asiantuntijuuden kehittymistä ja tätä kautta myös mahdollistavat työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin lisääntymisen.
Vaikka kuuntelemisen merkitystä osana vuorovaikutusprosessia on viime vuosina korostettu ja sen suhdetta työyhteisön jäsenten hyvinvointiin on tutkittu, tutkimuksen fokus ei ole keskittynyt siihen, miten alansa ammattilainen voisi itse kohentaa omaa työhyvinvointiaan kehittämällä omaa kuuntemisosaamistaan. Tähänastinen tutkimus on tarkastellut pääasiassa sitä, miten onnistuneet kuuntelemisen kokemukset voivat lisätä puhujan tyytyväisyyttä vuorovaikutustilanteessa, miten viestinnällä ylipäänsä voi käsitellä vuorovaikutussuhteissa esiintyviä jännitteitä ja miten kuuntelemisosaamista voidaan yleisesti hahmotella.
Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena olikin sekä kehittää ammatilliseen kuuntelemiseen liittyvää teorianmuodostusta että hahmotella kuuntelemiseen liittyviä käytännön ratkaisuja, joiden avulla oikeussaliympäristössä toimivat ammattilaiset voisivat parantaa omaa työhyvinvointiaan. Tutkimus lähestyi aihetta uudella tavalla, kun sekä relationaalisen dialektiikan että sosiaalis-kognitiivisen teorian strategioiden ja näkökulmien avulla sekä luotiin uusia ammatillisen kuuntelemisentutkimuksen malleja että muokattiin jo olemassaolevia kuuntelemisosaamisen malleja.
Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa tarkasteltiin kulttuurienvälisen vertailun avulla sekä suomalaista että yhdysvaltalaista oikeussalikuuntelemista. Osatutkimuksien fokukset olivat optimaalisessa kuuntelemisessa, kuuntelemissuhteen jännitteissä ja niiden käsittelemisessä, ammatillisen kuuntelemisosaamisen rakentumisessa ja kyseisen osaamisen suhteessa työhyvinvointiin. Aineistot kerättiin haastattelujen ja kyselylomakkeiden avulla työelämässä aktiivisesti mukana olevilta suomalaisilta tuomareilta sekä juristeilta sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja erityisesti strategioita, joita grounded theory –lähestymistapa soveltaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että optimaalinen kuunteleminen ja siihen pyrkiminen ovat kiinteä osa oikeusalan ammattilaisten kuuntelemisosaamista sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Oman ammatillisen kuuntelemisosaamisen kehittämisellä ja sen merkityksen ymmärtämisellä näytti olevan molemmissa maissa huomattavan voimaannuttava vaikutus oikeussaliympäristössä työskenteleviin ammattilaisiin ja heidän henkilökohtaiseen kokemukseensa omasta työhyvinvoinnistaan. Oikeusalan ammattilaiset hyödynsivät aktiivisesti kuuntelemisosaamistaan vuorovaikutussuhteissa ilmenevien jännitteiden hallinnassa, mikä näytti lisäävän tutkimukseen osallistujien minäpystyvyyden tunnetta.
Tutkimuksen tulokset myös osoittavat, etteivät perinteiset kuuntelemisosaamisen mallit ole riittäviä analysoitaessa ammatillisen kuuntelemisen piirteitä. Tutkimuksessa kehitetyt mallit, jotka osoittavat kuuntelemisosaamisen dimensioiden ja rakentumistavan olevan ammattisidonnaisia, osoittautuivat toimiviksi, koska teoretisoimalla kuuntelemista ne tekevät siitä vuorovaikutusprosessiin kiinteästi kuuluvan, helpommin ymmärrettävän osan, jota on mahdollista aktiivisesti harjoittaa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kuuntelemisen tutkimus on auttamatta monitieteellistä, sillä tutkimuksessa sovelletut vuorovaikutuksentutkimuksen ja psykologian teoriat tarjosivat erinomaisen dialogisen lähtökohdan eri tieteenaloista ammentavalle teoreettiselle vuoropuhelulle.
Vaikka kuuntelemisen merkitystä osana vuorovaikutusprosessia on viime vuosina korostettu ja sen suhdetta työyhteisön jäsenten hyvinvointiin on tutkittu, tutkimuksen fokus ei ole keskittynyt siihen, miten alansa ammattilainen voisi itse kohentaa omaa työhyvinvointiaan kehittämällä omaa kuuntemisosaamistaan. Tähänastinen tutkimus on tarkastellut pääasiassa sitä, miten onnistuneet kuuntelemisen kokemukset voivat lisätä puhujan tyytyväisyyttä vuorovaikutustilanteessa, miten viestinnällä ylipäänsä voi käsitellä vuorovaikutussuhteissa esiintyviä jännitteitä ja miten kuuntelemisosaamista voidaan yleisesti hahmotella.
Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena olikin sekä kehittää ammatilliseen kuuntelemiseen liittyvää teorianmuodostusta että hahmotella kuuntelemiseen liittyviä käytännön ratkaisuja, joiden avulla oikeussaliympäristössä toimivat ammattilaiset voisivat parantaa omaa työhyvinvointiaan. Tutkimus lähestyi aihetta uudella tavalla, kun sekä relationaalisen dialektiikan että sosiaalis-kognitiivisen teorian strategioiden ja näkökulmien avulla sekä luotiin uusia ammatillisen kuuntelemisentutkimuksen malleja että muokattiin jo olemassaolevia kuuntelemisosaamisen malleja.
Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa tarkasteltiin kulttuurienvälisen vertailun avulla sekä suomalaista että yhdysvaltalaista oikeussalikuuntelemista. Osatutkimuksien fokukset olivat optimaalisessa kuuntelemisessa, kuuntelemissuhteen jännitteissä ja niiden käsittelemisessä, ammatillisen kuuntelemisosaamisen rakentumisessa ja kyseisen osaamisen suhteessa työhyvinvointiin. Aineistot kerättiin haastattelujen ja kyselylomakkeiden avulla työelämässä aktiivisesti mukana olevilta suomalaisilta tuomareilta sekä juristeilta sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja erityisesti strategioita, joita grounded theory –lähestymistapa soveltaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että optimaalinen kuunteleminen ja siihen pyrkiminen ovat kiinteä osa oikeusalan ammattilaisten kuuntelemisosaamista sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Oman ammatillisen kuuntelemisosaamisen kehittämisellä ja sen merkityksen ymmärtämisellä näytti olevan molemmissa maissa huomattavan voimaannuttava vaikutus oikeussaliympäristössä työskenteleviin ammattilaisiin ja heidän henkilökohtaiseen kokemukseensa omasta työhyvinvoinnistaan. Oikeusalan ammattilaiset hyödynsivät aktiivisesti kuuntelemisosaamistaan vuorovaikutussuhteissa ilmenevien jännitteiden hallinnassa, mikä näytti lisäävän tutkimukseen osallistujien minäpystyvyyden tunnetta.
Tutkimuksen tulokset myös osoittavat, etteivät perinteiset kuuntelemisosaamisen mallit ole riittäviä analysoitaessa ammatillisen kuuntelemisen piirteitä. Tutkimuksessa kehitetyt mallit, jotka osoittavat kuuntelemisosaamisen dimensioiden ja rakentumistavan olevan ammattisidonnaisia, osoittautuivat toimiviksi, koska teoretisoimalla kuuntelemista ne tekevät siitä vuorovaikutusprosessiin kiinteästi kuuluvan, helpommin ymmärrettävän osan, jota on mahdollista aktiivisesti harjoittaa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kuuntelemisen tutkimus on auttamatta monitieteellistä, sillä tutkimuksessa sovelletut vuorovaikutuksentutkimuksen ja psykologian teoriat tarjosivat erinomaisen dialogisen lähtökohdan eri tieteenaloista ammentavalle teoreettiselle vuoropuhelulle.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]