Kalataloudellisten kunnostusten kehittämistyöryhmän raportti
Lataukset:
maa- ja metsätalousministeriö
2004
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 9/2004This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-184-4Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 26.11.2002 työryhmän, jonka tehtävänä oli luoda menettelytavat ja yhteistyömuodot kalataloudellisten kunnostushankkeiden toteuttamiseksi siten, että eri käyttäjäryhmien tarpeet ja luonnonarvot otetaan huomioon, selvittää kalataloudellisten kunnostusten eri rahoitusmahdollisuudet ja rahoitustarve vuoteen 2008 saakka sekä selkiyttää tutkimuksen ja seurannan järjestämistä ja siihen liittyvää työnjakoa.
Kalatalouden tarpeista tehtävä vesistöjen kunnostus on suhteellisen uusi ja kehittyvä toimintamuoto Suomessa. Kalataloudellinen kunnostus on toistaiseksi keskittynyt virtavesiin vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Virtavesien kalataloudellisiin kunnostuksiin käytettiin vuosina 1999 - 2002 yhteensä 4,35 miljoonaa euroa. Tarve virtavesikunnostuksiin ja kalatierakentamiseen on suuri tulevinakin vuosina. Perinteisten koskikunnostusten rinnalle ovat tulossa purojen ja maatalousalueiden jokien kunnostukset. Kunnostuksen käsite on laajenemassa uomassa tehtävästä yksittäisestä toimenpiteestä koko vesiekosysteemin käsittäväksi toiminnaksi. Myös erityisesti rehevöityneissä järvissä on runsaasti kunnostustarvetta. Vaikka kalastus on tärkeimpiä järvien käyttömuotoja, on järvikunnostuksia tehty ensisijaisesti muista kuin kalatalouden tarpeista. Jatkossa kalataloudellisen järvikunnostustarpeen odotetaan kasvavan, mikä lisää viranomaisyhteistyön tarvetta kalatalous- ja ympäristöviranomaisten välillä.
Työryhmä on selvittänyt kalataloudellisiin kunnostuksiin liittyviä kehittämistarpeita, joista annetut toimenpidesuositukset pyrkivät lisäämään kunnostusten tuloksellisuutta sekä edistämään kunnostusten suunnittelua ja toteutusta.
Kalataloudellisiin kunnostuksiin käytettävät varat ovat tarpeisiin nähden liian pienet. Rahoitustarpeeksi arvioitiin yhteensä 34 miljoonaa euroa, josta koskikunnostusten, purokunnostusten ja kalateiden osuus on noin 21 ja järvikunnostusten noin 13 miljoonaa euroa. Työryhmä esittää arvioidun vuotuisen kunnostustarpeen perusteella lisättäväksi kalataloudellisiin kunnostuksiin käytettäviä valtion varoja 2,5 miljoonaan euroon vuodessa.
Eri käyttäjäryhmien ja asukkaiden osallistumista ja sitoutumista sekä paikallisen rahoituksen osuutta kunnostusten rahoituksessa pyritään lisäämään. Eri tahoja pyritään kuulemaan jo hanketta suunniteltaessa, jolloin myös luonto- ja kulttuuriarvot pyritään ottamaan huomioon.
Tarve kunnostusmenetelmien kehittämiseen on kiireinen. Kunnostusten vaikutuksia koskevan tiedon hankintaa varten sekä kunnostus- ja seurantamenetelmien kehittämiseksi esitetään käynnistettäväksi valtakunnallinen virtavesien kunnostustutkimushanke. Seurantamenetelmien yhtenäistämiseksi, tulosten käsittelyä ja tietojen saatavuuden parantamista varten selvitetään kunnostusten seurantaohjeiston tekemismahdollisuudet.
Kalatalouden tarpeista tehtävä vesistöjen kunnostus on suhteellisen uusi ja kehittyvä toimintamuoto Suomessa. Kalataloudellinen kunnostus on toistaiseksi keskittynyt virtavesiin vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Virtavesien kalataloudellisiin kunnostuksiin käytettiin vuosina 1999 - 2002 yhteensä 4,35 miljoonaa euroa. Tarve virtavesikunnostuksiin ja kalatierakentamiseen on suuri tulevinakin vuosina. Perinteisten koskikunnostusten rinnalle ovat tulossa purojen ja maatalousalueiden jokien kunnostukset. Kunnostuksen käsite on laajenemassa uomassa tehtävästä yksittäisestä toimenpiteestä koko vesiekosysteemin käsittäväksi toiminnaksi. Myös erityisesti rehevöityneissä järvissä on runsaasti kunnostustarvetta. Vaikka kalastus on tärkeimpiä järvien käyttömuotoja, on järvikunnostuksia tehty ensisijaisesti muista kuin kalatalouden tarpeista. Jatkossa kalataloudellisen järvikunnostustarpeen odotetaan kasvavan, mikä lisää viranomaisyhteistyön tarvetta kalatalous- ja ympäristöviranomaisten välillä.
Työryhmä on selvittänyt kalataloudellisiin kunnostuksiin liittyviä kehittämistarpeita, joista annetut toimenpidesuositukset pyrkivät lisäämään kunnostusten tuloksellisuutta sekä edistämään kunnostusten suunnittelua ja toteutusta.
Kalataloudellisiin kunnostuksiin käytettävät varat ovat tarpeisiin nähden liian pienet. Rahoitustarpeeksi arvioitiin yhteensä 34 miljoonaa euroa, josta koskikunnostusten, purokunnostusten ja kalateiden osuus on noin 21 ja järvikunnostusten noin 13 miljoonaa euroa. Työryhmä esittää arvioidun vuotuisen kunnostustarpeen perusteella lisättäväksi kalataloudellisiin kunnostuksiin käytettäviä valtion varoja 2,5 miljoonaan euroon vuodessa.
Eri käyttäjäryhmien ja asukkaiden osallistumista ja sitoutumista sekä paikallisen rahoituksen osuutta kunnostusten rahoituksessa pyritään lisäämään. Eri tahoja pyritään kuulemaan jo hanketta suunniteltaessa, jolloin myös luonto- ja kulttuuriarvot pyritään ottamaan huomioon.
Tarve kunnostusmenetelmien kehittämiseen on kiireinen. Kunnostusten vaikutuksia koskevan tiedon hankintaa varten sekä kunnostus- ja seurantamenetelmien kehittämiseksi esitetään käynnistettäväksi valtakunnallinen virtavesien kunnostustutkimushanke. Seurantamenetelmien yhtenäistämiseksi, tulosten käsittelyä ja tietojen saatavuuden parantamista varten selvitetään kunnostusten seurantaohjeiston tekemismahdollisuudet.