Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen rahoitustyöryhmän muistio
opetus- ja kulttuuriministeriö
10.06.2004
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:24This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-794-XTiivistelmä
Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusperusteita muutettaisiin siten, että ne edistäisivät opetusministeriön tammikuussa 2004 hyväksymässä ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rahoitusperusteisiin tehtäisiin sellaisia muutoksia, jotka toisaalta tukisivat ja edistäisivät erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden integroitumista ammatillisiin oppilaitoksiin ja toisaalta turvaisivat ammatillisten erityisoppilaitosten roolin vaikeasti vammaisten erityisopetuksen järjestäjinä.
Rahoituksen perusteena olevia yksikköhintoja porrastettaisiin siten, että yksikköhinnassa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon erityisopiskelijoiden erilaisista palvelutarpeista aiheutuvien opetushallinnon vastuulla olevien toimenpiteiden kustannukset. Käyttöön otettaisiin kolme erilaiseen palvelutarpeeseen perustuvaa porrastusperustetta. Erityisopetuksen opiskelijoiden sijoittamisesta erilaisiin palvelutarveluokkiin laadittaisiin ohjeisto. Porrastuskorotukset laskettaisiin keskimääräisestä yksikköhinnasta.
Porrastusperusteiden käyttöä ei sidottaisi koulutuksen järjestämislupaan. Niille koulutuksen järjestäjille, joille on järjestämisluvassa määritelty erityistehtävä huolehtia erityisopetuksesta (erityisoppilaitokset), opiskelijakohtaista hintaa korotettaisiin lisäksi erityistehtävän vaatimien palveluiden ja osaamisen ylläpitämiseksi. Samoja porrastusperusteita käytettäisiin myös valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoituksessa.
Valtion ylläpitämien erityisoppilaitosten kanssa käytävissä tulossopimusneuvotteluissa rahoituksen määrittelyssä käytettäisiin lähtökohtaisesti samaa yksikköhintapohjaista laskentatapaa kuin muidenkin järjestäjien erityisoppilaitoksissa. Lisäksi neuvotteluissa määriteltäisiin nykyistä tarkemmin kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan sisältö ja tavoitteet sekä eräät muut oppilaitosten tehtävät.
Mittaristoa, jonka avulla ammatillisen erityisopetuksen tuloksellisuus voitaisiin ottaa rahoituksessa huomioon, kehitettäisiin muistiossa tarkemmin kuvatulla tavalla.
Opiskelijoille annettavia kuljetuspalveluita koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, ettei vammaiselle opiskelijalle tuleva omavastuuosuus saisi ylittää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain mukaista omavastuuosuutta. Tulkkipalvelujen osalta säilytettäisiin nykykäytäntö, jossa palvelut määräytyvät vammaispalvelulain mukaan. Avustajapalveluita koskevia säännöksiä täsmennettäisiin siten, että koulutuksen järjestäjän vastuulla olisi nykyistä laajemmin opiskelun edellyttämien avustuspalveluiden järjestäminen ja rahoitus, kun taas vastuu henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta kuuluisi vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella opiskelijan kotikunnalle. Eri toimijoiden yhteistyötä avustajapalveluiden järjestämisessä tulisi edistää.
Rahoituksen perusteena olevia yksikköhintoja porrastettaisiin siten, että yksikköhinnassa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon erityisopiskelijoiden erilaisista palvelutarpeista aiheutuvien opetushallinnon vastuulla olevien toimenpiteiden kustannukset. Käyttöön otettaisiin kolme erilaiseen palvelutarpeeseen perustuvaa porrastusperustetta. Erityisopetuksen opiskelijoiden sijoittamisesta erilaisiin palvelutarveluokkiin laadittaisiin ohjeisto. Porrastuskorotukset laskettaisiin keskimääräisestä yksikköhinnasta.
Porrastusperusteiden käyttöä ei sidottaisi koulutuksen järjestämislupaan. Niille koulutuksen järjestäjille, joille on järjestämisluvassa määritelty erityistehtävä huolehtia erityisopetuksesta (erityisoppilaitokset), opiskelijakohtaista hintaa korotettaisiin lisäksi erityistehtävän vaatimien palveluiden ja osaamisen ylläpitämiseksi. Samoja porrastusperusteita käytettäisiin myös valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoituksessa.
Valtion ylläpitämien erityisoppilaitosten kanssa käytävissä tulossopimusneuvotteluissa rahoituksen määrittelyssä käytettäisiin lähtökohtaisesti samaa yksikköhintapohjaista laskentatapaa kuin muidenkin järjestäjien erityisoppilaitoksissa. Lisäksi neuvotteluissa määriteltäisiin nykyistä tarkemmin kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan sisältö ja tavoitteet sekä eräät muut oppilaitosten tehtävät.
Mittaristoa, jonka avulla ammatillisen erityisopetuksen tuloksellisuus voitaisiin ottaa rahoituksessa huomioon, kehitettäisiin muistiossa tarkemmin kuvatulla tavalla.
Opiskelijoille annettavia kuljetuspalveluita koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, ettei vammaiselle opiskelijalle tuleva omavastuuosuus saisi ylittää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain mukaista omavastuuosuutta. Tulkkipalvelujen osalta säilytettäisiin nykykäytäntö, jossa palvelut määräytyvät vammaispalvelulain mukaan. Avustajapalveluita koskevia säännöksiä täsmennettäisiin siten, että koulutuksen järjestäjän vastuulla olisi nykyistä laajemmin opiskelun edellyttämien avustuspalveluiden järjestäminen ja rahoitus, kun taas vastuu henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta kuuluisi vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella opiskelijan kotikunnalle. Eri toimijoiden yhteistyötä avustajapalveluiden järjestämisessä tulisi edistää.