Sairaalan ohjausmallit: Potilas kannattavaksi
Hupli, Markku; Kaarna, Tanja; Kauppinen, Ritva; Kärri, Timo (2006)
Publishers version
Hupli, Markku
Kaarna, Tanja
Kauppinen, Ritva
Kärri, Timo
2006
173
1-92
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tuotantotalouden osasto
Tutkimusraportti - Research report
School of Engineering Science
Kaikki oikeudet pidätetään.
© Lappeenrannan teknillinen yliopisto
© Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:952-214-263-8
https://urn.fi/URN:ISBN:952-214-263-8
Tiivistelmä
Tutkimushankkeen tavoitteena on ollut kehittää tuotantotalouden piirissä tunnettuja
ja yrityksissä laajalti käytettyjä ohjaus- ja laskentamalleja sairaalaympäristöön
sopiviksi. Mallien avulla on pyritty löytämään uusia näkökulmia sairaalan
vastuuyksiköiden toiminnan parantamiseksi sekä konkreettisia vastauksia
erityyppisiin päätöstilanteisiin. Keskeisenä ajatuksena on ollut, että luotavat
ratkaisut olisivat siirrettävissä vastuuyksiköstä toiseen.
Tärkein hankkeessa käytetyistä tutkimusmenetelmistä on mallinnus, joka alkaa
ongelman määrittelyllä ja mallinnettavan kohteen rajauksella. Mallien rakentamista
ja testausta varten tarvittava empiirinen aineisto on kerätty Etelä-
Karjalan keskussairaalan yksiköiltä vuosina 2004-2006. Osa aineistosta on
hankittu kyselytutkimuksen ja haastatteluiden avulla.
Hankkeen kuluessa luotiin ja testattiin neljä laskentamallia, jotka ovat hoitoketjun
ohjausmalli, päiväkirurgian toimintolaskentamalli, sairaalan laiteinvestointimalli
ja sairaalan laatukustannusmalli. Jokainen malleista tarjoaa tuloksia
ja keskustelun aiheita eri tasoilla. Yleisellä tasolla esiin voidaan nostaa seuraavat
havainnot:
a) Hoitoketjujen toimivuutta ei sairaalassa mitata toiminnanohjauksen kannalta
eli kokonaisvaltaisesti ajan, kustannusten ja laadun näkökulmasta. Kun
päähuomio on kiinnitetty laatuun ja nopeaan hoidon saatavuuteen, ovat kustannukset
kohonneet kuntien näkökulmasta hallitsemattomasti.
b) Tuotettuja palveluita ei hinnoitella aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Nykyinen
DRG-pohjainen laskentakäytäntö on kuntalaskutuksen näkökulmasta
tarkoituksenmukainen, mutta se ei tarjoa riittävää informaatiota hoitoketjujen
ohjauksen ja vastuuyksiköiden johtamisen tueksi.
c) Laiteinvestointipäätöksiä ei sairaalassa arvioida niiden kannattavuuden
näkökulmasta. Merkittävätkin laitehankinnat tehdään julkisissa sairaaloissa
yhä pelkän laitteen tarpeellisuuskartoituksen perusteella, ilman että mietitään
koko elinkaaren kustannuksia tai hankkeen kannattavuutta.
d) Merkittävä osa lääkäreiden työajasta hukataan potilastietojen puutteellisuuden
ja tehottoman johtamisen takia. Laatukustannuslaskelmat osoittavat,
että päivittäisestä työajasta menetetty osuus on 12 - 25 prosenttia.
Kehitetyt mallit ja niiden avulla saadut tulokset osoittavat, että teollisuudesta
tuttuja ajatustapoja voidaan soveltaa entistä laajemmin myös sairaalamaailmassa.
ja yrityksissä laajalti käytettyjä ohjaus- ja laskentamalleja sairaalaympäristöön
sopiviksi. Mallien avulla on pyritty löytämään uusia näkökulmia sairaalan
vastuuyksiköiden toiminnan parantamiseksi sekä konkreettisia vastauksia
erityyppisiin päätöstilanteisiin. Keskeisenä ajatuksena on ollut, että luotavat
ratkaisut olisivat siirrettävissä vastuuyksiköstä toiseen.
Tärkein hankkeessa käytetyistä tutkimusmenetelmistä on mallinnus, joka alkaa
ongelman määrittelyllä ja mallinnettavan kohteen rajauksella. Mallien rakentamista
ja testausta varten tarvittava empiirinen aineisto on kerätty Etelä-
Karjalan keskussairaalan yksiköiltä vuosina 2004-2006. Osa aineistosta on
hankittu kyselytutkimuksen ja haastatteluiden avulla.
Hankkeen kuluessa luotiin ja testattiin neljä laskentamallia, jotka ovat hoitoketjun
ohjausmalli, päiväkirurgian toimintolaskentamalli, sairaalan laiteinvestointimalli
ja sairaalan laatukustannusmalli. Jokainen malleista tarjoaa tuloksia
ja keskustelun aiheita eri tasoilla. Yleisellä tasolla esiin voidaan nostaa seuraavat
havainnot:
a) Hoitoketjujen toimivuutta ei sairaalassa mitata toiminnanohjauksen kannalta
eli kokonaisvaltaisesti ajan, kustannusten ja laadun näkökulmasta. Kun
päähuomio on kiinnitetty laatuun ja nopeaan hoidon saatavuuteen, ovat kustannukset
kohonneet kuntien näkökulmasta hallitsemattomasti.
b) Tuotettuja palveluita ei hinnoitella aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Nykyinen
DRG-pohjainen laskentakäytäntö on kuntalaskutuksen näkökulmasta
tarkoituksenmukainen, mutta se ei tarjoa riittävää informaatiota hoitoketjujen
ohjauksen ja vastuuyksiköiden johtamisen tueksi.
c) Laiteinvestointipäätöksiä ei sairaalassa arvioida niiden kannattavuuden
näkökulmasta. Merkittävätkin laitehankinnat tehdään julkisissa sairaaloissa
yhä pelkän laitteen tarpeellisuuskartoituksen perusteella, ilman että mietitään
koko elinkaaren kustannuksia tai hankkeen kannattavuutta.
d) Merkittävä osa lääkäreiden työajasta hukataan potilastietojen puutteellisuuden
ja tehottoman johtamisen takia. Laatukustannuslaskelmat osoittavat,
että päivittäisestä työajasta menetetty osuus on 12 - 25 prosenttia.
Kehitetyt mallit ja niiden avulla saadut tulokset osoittavat, että teollisuudesta
tuttuja ajatustapoja voidaan soveltaa entistä laajemmin myös sairaalamaailmassa.
Lähdeviite
Hupli, M., Kaarna, T., Kauppinen, R., Kärri, T. (2006). Sairaalan ohjausmallit: Potilas kannattavaksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tuotantotalouden osasto Tutkimusraportti - Research report, 173.