Maatalouden rakennekehitysnäkymät vuoteen 2013
Lehtonen, Heikki; Pyykkönen, Perttu (2005)
Lehtonen, Heikki
Pyykkönen, Perttu
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
100
Sivut
40 s., 1 liite
MTT
2005
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-987-7
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-987-7
Tiivistelmä
Maataloustukea saavia maatiloja on Suomessa noin 70 000 kappaletta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tukea saavien tilojen määrä on vähentynyt noin 25 000 tilalla eli yli neljänneksellä. Keskimäärin tämä on merkinnyt noin 3,5 prosentin vuotuista poistumaa. Tässä selvityksessä arvioidaan maatalouden toteutunutta ja tulevaa rakennekehitystä geometrisen trendin ja viljelijöiden demografisen analyysin avulla. Vuosien 1995-2004 keskimääräisen vähenemisvauhdin mukaan aktiivitilojen määrän voidaan arvioida vähenevän vuoden 2004 noin 72 000 tilasta 50 000-53 000 tilaan vuoteen 2013. Alle 20 hehtaarin tilojen suhteellinen osuus on pienentynyt 56 %:sta 43 %:iin ja yli 50 hehtaarin tilojen osuus vastaavasti yli kaksinkertaistunut 7 %:sta 17 %:iin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilojen keskikoon kasvusta huolimatta tilarakenne painottuu edelleen suhteellisen pieniin tiloihin. Suuret, yli sadan hehtaarin tilat edustivat noin 3 % tiloista vuonna 2003. Niiden osuus pinta-alasta oli sen sijaan yli 10 % kokonaispeltoalasta. Keskimääräisen koon kasvaa trendin mukaan noin 44 hehtaariin tilaa kohden vuoteen 2013 mennessä. Kotieläintuotantotilojen vähenemisvauhti on ollut 6-7 % vuositasolla, siipikarjataloudessa 9-10 %. Vuosina 1995-2004 kotieläintalouden päätuotantosuunnista väheni 24 000 tilaa. Vuosina1995-2004 viljatilojen lukumäärä väheni vain 0,1% vuodessa. Koska huomattava osaluopuvista kotieläintiloista jatkaa kasvinviljelyä, viljatilojen lukumäärässä ei tapahtune jatkossakaan suuria muutoksia. Lypsykarjatiloja olisi arvion mukaan runsaat 9 000 vuonna 2013, vähennystä vuoteen 2004 siis noin 8 000. Arvion mukaan vähennys olisi CAP-reformin vuoksi kuitenkin vähän tätä nopeampi, kuitenkin korkeintaan 1 000 tilaa nopeampi vuoteen 2013. Jos kuitenkin maidon hinta alenee merkittävästi, jopa 20 % vuoden 2003 tasosta se aiheuttaa merkittävän lypsykarjatilojen vähenemisen suhteessa geometriseen arvioon pitkällä aikavälillä. Etelä- ja Länsi-Suomessa ei voida havaita pitkään toimineiden päätuotantosuuntana viljaa viljelevien tilojen luopuneen tuotannosta keskimääräistä enempää. Kasvinviljelytilojen määrä alentunee jatkossa nopeasti Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla, joilla viljatilojen määrä on selvästi kasvanut viime vuosina. MYEL-vakuutettujen viljelijöiden keski-ikä kasvaa arvion mukaan 46,7:stä 47,4:ään vuoteen 2013. Keski-iän nousu olisi suurempaa Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Ikärakenne muuttuisi kuitenkin jonkin verran. Sekä nuorimpien että vanhimpien viljelijöiden suhteellinen osuus kasvaisi verrattuna lähtötilanteeseen. Tämä johtuu siitä, että suurten ikäluokkien myötä myös jatkajien määrä kasvaa, kun jatkamisaktiivisuuden oletetaan säilyvän arviossa samana. Hintojen ja tukien alenemiset voivat jatkossa nopeuttaa tässä arvioitua maatalouden rakennekehitystä. Investointituen korkea hankekohtainen maksimitaso antaa mahdollisuuden Suomen mittakaavassa erittäin suuriin investointeihin ja nopeutuvaan rakennekehitykseen. Suuret kertainvestoinnit johtavat siihen, että valtaosa tuotannosta tulee suurten tilojen harvalukuiselta joukolta.
Collections
- MTT:n selvityksiä [176]