Miten voit, Selkämeri?
Sarvala, Maija (toim.); Sarvala, Jouko (toim.) (2005-06)
Sarvala, Maija (toim.)
Sarvala, Jouko (toim.)
Lounais-Suomen ympäristökeskus
06 / 2005
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:951-614-053-X
https://urn.fi/URN:ISBN:951-614-053-X
Kuvaus
Ympäristön tila Lounais-Suomessa 4
Tiivistelmä
Miten voit, Selkämeri? -julkaisussa käsitellään Selkämeren Suomen-puoleista aluetta Saaristomeren pohjoisreunalta Merikarvian pohjoisrajalle. Julkaisu tuotettiin vuosina 2004-2005 yhteishankkeena, jonka vastuutaho oli Rauman kaupunki. Muita osapuolia olivat Porin kaupunki, Kemira Pigments Oy (Pori), Teollisuuden Voima Oy (Olkiluoto), Rauman metsäteollisuus (UPM-Kymmene Oyj Rauma ja Oy Metsä-Botnia Ab Rauma), Uusikaupunki (Uudenkaupungin Vesi), Kemira GrowHow Oyj Uudestakaupungista sekä Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) Porin yksikkö. Satakuntaliitto ja Lounais-Suomen ympäristökeskus olivat mukana hanketyössä ja avustivat hanketta Euroopan aluekehitysrahaston varoista.
Julkaisussa tarkastellaan Selkämeren tilan kehitystä, erityisesti vedenlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kirjoittajina on Selkämeren tutkijoita sekä vesiensuojelun ja merialan asiantuntijoita. Ensisijaisesti julkaisu on tarkoitettu Selkämeren vesiensuojelun kehittämisen työvälineeksi, mm. Satakunnan vesistöjen tilan parantamisohjelmassa (SATAVESI). Julkaisun tarkoituksena on myös lisätä tietoa Satakunnan rannikkoalueen erityispiirteistä ja vetovoimatekijöistä sekä alueella jo tehdystä vesiensuojelutyöstä, muun muassa teollisuuden innovaatioista päästöjen vähentämisessä.
Selkämeri on Suomenlahteen ja Saaristomereen verrattuna melko hyvässä kunnossa. Rehevöitymisen merkkejä on kuitenkin havaittu. Yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien tehostunut puhdistus on parantanut oleellisesti purkualueiden tilaa, mutta lievästi rehevöityneet vesialueet ovat samaan aikaan laajentuneet. Jätevesien käsittelyssä on päästy tasolle, jolla lisätehostaminen tuottaa vain pieniä parannuksia merialueen tilaan. Ulkoista kuormitusta voitaneen nyt vähentää parhaiten pienentämällä maatalousperäistä hajakuormitusta. Selkämeren tilaan vaikuttaa lisäksi muilta merialueilta tuleva kuormitus. Virtaukset tuovat Saaristomereltä ravinteikasta vettä, jonka rehevöittävä vaikutus näkyy ainakin eteläisellä Selkämerellä. Saaristomeren tilan parantaminen on siten tärkeää myös Selkämeren kannalta.
Julkaisussa tarkastellaan Selkämeren tilan kehitystä, erityisesti vedenlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kirjoittajina on Selkämeren tutkijoita sekä vesiensuojelun ja merialan asiantuntijoita. Ensisijaisesti julkaisu on tarkoitettu Selkämeren vesiensuojelun kehittämisen työvälineeksi, mm. Satakunnan vesistöjen tilan parantamisohjelmassa (SATAVESI). Julkaisun tarkoituksena on myös lisätä tietoa Satakunnan rannikkoalueen erityispiirteistä ja vetovoimatekijöistä sekä alueella jo tehdystä vesiensuojelutyöstä, muun muassa teollisuuden innovaatioista päästöjen vähentämisessä.
Selkämeri on Suomenlahteen ja Saaristomereen verrattuna melko hyvässä kunnossa. Rehevöitymisen merkkejä on kuitenkin havaittu. Yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien tehostunut puhdistus on parantanut oleellisesti purkualueiden tilaa, mutta lievästi rehevöityneet vesialueet ovat samaan aikaan laajentuneet. Jätevesien käsittelyssä on päästy tasolle, jolla lisätehostaminen tuottaa vain pieniä parannuksia merialueen tilaan. Ulkoista kuormitusta voitaneen nyt vähentää parhaiten pienentämällä maatalousperäistä hajakuormitusta. Selkämeren tilaan vaikuttaa lisäksi muilta merialueilta tuleva kuormitus. Virtaukset tuovat Saaristomereltä ravinteikasta vettä, jonka rehevöittävä vaikutus näkyy ainakin eteläisellä Selkämerellä. Saaristomeren tilan parantaminen on siten tärkeää myös Selkämeren kannalta.
Kokoelmat
- Muut [504]