Two Subtexts of Paul Auster´s Ghosts.
SALMELA, MARKKU (2001)
SALMELA, MARKKU
2001
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9418
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9418
Tiivistelmä
Tutkielmani on subtekstianalyysi Paul Austerin romaanista Ghosts
(1986, suom. Aaveita). Tämä lyhyehkö, metafyysisen dekkarin muotoon
puettu teksti toimii pitkälti intertekstuaalisella tasolla; itse
1900-luvun puolivälin New Yorkiin sijoittuva perustarina on koruttoman
yksinkertainen ja päättyy arvoituksellisesti. Siksi tekstin keskeisten
ongelmien analysointi subtekstien tarjoamien ulkopuolisten
kiintopisteiden kautta tuntuu luontevalta.
Subteksti on kaunokirjallisen tekstin tulkinnan apuväline, toinen
teksti, jonka kautta lukija voi osoittaa primaaritekstin elementeille
merkityksiä. Venäläisessä kirjallisuudentutkimuksessa syntynyt
subtekstianalyysi kuuluu laajaan intertekstuaalisten ilmiöiden
tutkimuskenttään, ja sitä voidaan soveltaa tapauksiin, joissa tekstien
välinen kytkentä on selvästi osoitettavissa. Samantyyppiseen
mekanismiin viittaa myös kirjallisen alluusion käsite, jonka pohjalta
luotu malli muodostaa osan tutkielmani teoriarungosta.
Austerin romaania tulkitsen kahden siihen kiinteästi kytkeytyvän
subtekstin kautta. Ensimmäinen näistä, Henry David Thoreaun Walden
(1854, suom. Elämää metsässä) on amerikkalaisen kirjallisuuden
kaanoniin kuuluva individualismin ja luonnonmukaisen elämäntavan
ylistys. Toisena - ei-kirjallisena - subtekstinä analysoin Brooklyn
Bridge -sillan symboloimaa teknologista kehitysuskoa, joka näyttäytyy
osana Yhdysvaltain historiaa ja maan keskeisiä kansallisia myyttejä.
Lopuksi tutkin vielä näiden kahden subtekstin suhdetta toisiinsa.
Thoreau-subteksti kiinnittyy varsinkin kielen, havainnoinnin ja
tarinankertomisen teemoihin, joita Ghosts pohjimmiltaan käsittelee.
Austerin tekstin päähenkilö yksityisetsivä Blue jää työtehtävänsä
vangiksi, kuin henkilöksi jonkun toisen kirjoittamaan tarinaan, ja
ulospääsy vaatii sisäistä muutosta. Thoreaun noudattama
transsendentalismin filosofia antaa yhden mahdollisen vastauksen
siihen, millaisena tämä muutos voidaan nähdä. Thoreau myös korostaa
yksilön autonomiaa, johon liittyvät kysymykset nousevat Ghostsin
tulkinnassa keskeisiksi.
Brooklyn Bridge -subtekstin edustama teknologis-kapitalistinen
maailmankuva taas samastuu Bluen mielessä häntä edeltäviin sukupolviin.
Tämä tehokkuutta ja yhteiskunnan jatkuvaa progressiivista kehitystä
korostava ideologia voidaan nähdä Austerin tekstissä päähenkilöä
kontrolloivana, jopa kahlitsevana voimana.
Analysoitujen subtekstien keskinäinen suhde on riitaisa:
ideologisesti ne asettuvat monessa mielessä toistensa vastakohdiksi.
Yksi pääargumenteistani onkin, että tämä vastakohtaisuus näkyy
jännitteenä primaaritekstissä, erityisesti päähenkilö Bluen
ajatusmaailmassa. Jännite purkautuu vasta tarinan loppukohtauksessa,
joka voidaan tulkita henkilöhahmon pakona kertomuksen mielivallasta.
(1986, suom. Aaveita). Tämä lyhyehkö, metafyysisen dekkarin muotoon
puettu teksti toimii pitkälti intertekstuaalisella tasolla; itse
1900-luvun puolivälin New Yorkiin sijoittuva perustarina on koruttoman
yksinkertainen ja päättyy arvoituksellisesti. Siksi tekstin keskeisten
ongelmien analysointi subtekstien tarjoamien ulkopuolisten
kiintopisteiden kautta tuntuu luontevalta.
Subteksti on kaunokirjallisen tekstin tulkinnan apuväline, toinen
teksti, jonka kautta lukija voi osoittaa primaaritekstin elementeille
merkityksiä. Venäläisessä kirjallisuudentutkimuksessa syntynyt
subtekstianalyysi kuuluu laajaan intertekstuaalisten ilmiöiden
tutkimuskenttään, ja sitä voidaan soveltaa tapauksiin, joissa tekstien
välinen kytkentä on selvästi osoitettavissa. Samantyyppiseen
mekanismiin viittaa myös kirjallisen alluusion käsite, jonka pohjalta
luotu malli muodostaa osan tutkielmani teoriarungosta.
Austerin romaania tulkitsen kahden siihen kiinteästi kytkeytyvän
subtekstin kautta. Ensimmäinen näistä, Henry David Thoreaun Walden
(1854, suom. Elämää metsässä) on amerikkalaisen kirjallisuuden
kaanoniin kuuluva individualismin ja luonnonmukaisen elämäntavan
ylistys. Toisena - ei-kirjallisena - subtekstinä analysoin Brooklyn
Bridge -sillan symboloimaa teknologista kehitysuskoa, joka näyttäytyy
osana Yhdysvaltain historiaa ja maan keskeisiä kansallisia myyttejä.
Lopuksi tutkin vielä näiden kahden subtekstin suhdetta toisiinsa.
Thoreau-subteksti kiinnittyy varsinkin kielen, havainnoinnin ja
tarinankertomisen teemoihin, joita Ghosts pohjimmiltaan käsittelee.
Austerin tekstin päähenkilö yksityisetsivä Blue jää työtehtävänsä
vangiksi, kuin henkilöksi jonkun toisen kirjoittamaan tarinaan, ja
ulospääsy vaatii sisäistä muutosta. Thoreaun noudattama
transsendentalismin filosofia antaa yhden mahdollisen vastauksen
siihen, millaisena tämä muutos voidaan nähdä. Thoreau myös korostaa
yksilön autonomiaa, johon liittyvät kysymykset nousevat Ghostsin
tulkinnassa keskeisiksi.
Brooklyn Bridge -subtekstin edustama teknologis-kapitalistinen
maailmankuva taas samastuu Bluen mielessä häntä edeltäviin sukupolviin.
Tämä tehokkuutta ja yhteiskunnan jatkuvaa progressiivista kehitystä
korostava ideologia voidaan nähdä Austerin tekstissä päähenkilöä
kontrolloivana, jopa kahlitsevana voimana.
Analysoitujen subtekstien keskinäinen suhde on riitaisa:
ideologisesti ne asettuvat monessa mielessä toistensa vastakohdiksi.
Yksi pääargumenteistani onkin, että tämä vastakohtaisuus näkyy
jännitteenä primaaritekstissä, erityisesti päähenkilö Bluen
ajatusmaailmassa. Jännite purkautuu vasta tarinan loppukohtauksessa,
joka voidaan tulkita henkilöhahmon pakona kertomuksen mielivallasta.