Vertaileva tutkimus Euroopan unionin ja Naton itäänlaajentumisen virallisesta legitimaatiosta.
VIRTANEN, HEIDI (2000)
VIRTANEN, HEIDI
2000
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8662
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8662
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen lähtökohta 1 1.2. Tutkimuskysymys ja sen asettaminen legitimiteetin käsitteeseen 2 1.3. Itäänlaajentumisen legitimaatio realismin ja idealismin puristuksessa 4 1.4. Tarkastelun teoreettinen ja metodinen lähtökohta sekä keskeiset käsitteet 5 1.5. Tutkimuskohteen rajaus ja tutkimusaineisto 9 1.6. Tutkimuksen kulku 10 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS 11 2.1. Demokraattisen rauhan teoria 11 2.1.1. Teorian kehittäjät ja keskeinen sisältö 11 2.1.2. Demokraattisen rauhan teorian selitysmallit 13 2.1.3. Demokraattisen rauhan teorian kritiikkiä 15 2.1.3.1. Mearsheimerin "kylmä rauha" 16 2.1.3.2. Demokratia-käsitteen ongelmallisuus 18 2.2. Immanuel Kant: mahdollisuus ikuiseen rauhaan 19 2.2.1. Otteita Kantin moraalifilosofiasta 20 2.2.2. Tie ikuiseen rauhaan 21 2.2.3. Kantin kansainliitto demokraattisen rauhan teoriassa ja nykypäivän Euroopassa 24 2.3. Deutschilainen turvallisuusyhteisö 26 2.3.1. Deutschilaisen turvallisuusyhteisön keskeiset käsitteet 27 2.3.2. Turvallisuusyhteisön tekijät 29 2.3.3. Deutschin turvallisuusyhteisöt demokraattisen rauhan teoriassa ja nykypäivän Euroopassa 31 3. VERTAILU POLITIIKAN TUTKIMUKSEN METODINA 35 3.1. Tutkimuksenteon lähtökohdat politiikan tutkimuksessa 35 3.2. Vertailevan metodin peruslähtökohdat 36 3.3. Metodiset välineet EU:n ja Naton itäänlaajentumisen legitimoinnin vertailussa 38 4. ITÄÄNLAAJENTUMINEN JA SEN LEGITIMAATIO 41 4.1. Katsaus itäänlaajentumiskeskusteluun 41 4.2. EU:n ja Naton olemassaolon legitimaatio: miksi ne ovat olemassa? 46 4.2.1. EU:n lähtökohdat: unionin arvot ja tavoitteet 47 4.2.2. Naton olemassaolon perusteet: arvot ja tavoitteet 50 4.2.3. EU:n ja Naton olemassaolon legitimaation vertailu 54 4.3. EU:n ja Naton laajentumisstrategiat ja niiden legitimaatio 55 4.3.1. Euroopan unionin itäänlaajentuminen 55 4.3.1.1. EU:n itäänlaajentuminen laajemmassa mittakaavassa 55 4.3.1.2. EU:n itäänlaajentumisen kehitys 56 4.3.1.3. EU:n jäsenvaatimukset 59 4.3.1.4. EU:n itäänlaajentumisen legitimaatio 61 4.3.2. Naton itäänlaajentuminen 62 4.3.2.1. Naton varsinainen itäänlaajentuminen 62 4.3.2.2. Rauhankumppanuus 64 4.3.2.3. Naton jäsenvaatimukset 67 4.3.2.4. Naton itäänlaajentumisen legitimaatio 69 4.3.3. EU:n ja Naton itäänlaajentumisen legitimaation vertailu 70 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 73 5.1. Tutkimustuloksen tarkastelua 73 5.2. Tutkimustulokseni demokraattisen rauhan teorian kehikossa 77 5.3. Loppusanat 82 6. LÄHDELUETTELO 83 LIITTEET 88
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Euroopan unionin ja Naton itäänlaajentumisen virallista legitimaatiota. Virallisella legitimaatiolla tarkoitan niitä itäänlaajentumisen perusteluja, jotka ovat kaikkien saatavilla ja ovat luonteeltaan sellaisia, että ne ovat yleisesti hyväksyttävissä. Tutkimuksessani tarkastelen aihettani vain yhdestä näkökulmasta, ja näin ollen tutkimukseni ei kata kaikkia mahdollisia syitä EU:n ja Naton itäänlaajentumiselle.
Lähtökohtaisesti tutkimukseni kuuluu kansainvälisten suhteiden tieteenalan idealistiseen tutkimusorientaatioon, mitä kautta otteeni tutkimukseen on hyvin idealistinen. Teoreettiseksi viitekehykseksi olen valinnut demokraattisen rauhan teorian, jonka keskeinen sisältö muodostuu väitteestä, että demokratiat eivät käy keskenään sotia. Teoriasta nostan esiin erityisesti Immanuel Kantin ja Karl Deutschin. Kantin pyrkimys ikuiseen rauhaan muodostaa tutkimukseni perustan, jota Deutschin turvallisuusyhteisöajattelun avulla tutkimukseni sivuilla tarkastelen.
Demokraattisen rauhan teoria ei ole pelkkä lähtökohta tutkimukselleni, vaan se kulkee myös läpi tutkimukseni selittäen lopulta itse tutkimustulosta. Teorian kautta tutkimukseni tärkeimmiksi teemoiksi nousevat rauha, vakaus, turvallisuus ja yhteiskunnallinen hyvinvointi. Niiden olemassaolo voidaan taata demokraattisten rakenteiden, arvojen, normien ja periaatteiden avulla. Demokratia nouseekin koko tutkimukseni tärkeimmäksi käsitteeksi, sen punaiseksi langaksi.
Suoritan tutkimukseni vertailevaa metodia käyttäen. Vertailun avulla pyrin ymmärtämään EU:n ja Naton itäänlaajentumista kokonaisvaltaisemmmin ja saamaan laajemman perspektiivin nähdä ja ymmärtää, mistä itäänlaajentumisessa on kysymys. Vertailen EU:n ja Naton laajentumista koskevia virallisia asiakirjoja ja suhteutan ne kummankin yhteisön olemassaolon perusteisiin. Tätä kautta itäänlaajentumisen virallinen legitimaatio hahmottuu.
Keskeisin tutkimustulokseni on, että EU ja Nato legitimoivat itäänlaajentumisensa demokratian periaatteiden juurruttamisella ja levittämisellä. Tätä kautta ne pystyvät vahvistamaan rauhaa, vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia koko Euroopassa, niin lännessä kuin idässäkin. Tulevien vuosikymmenien aikana demokraattisen rauhan teoria onkin suuren haasteen edessä. Sitä voidaan nimittäin punnita sen perusteella, miten Euroopan unioni ja Nato onnistuvat itäänlaajentumisissaan.
Lähtökohtaisesti tutkimukseni kuuluu kansainvälisten suhteiden tieteenalan idealistiseen tutkimusorientaatioon, mitä kautta otteeni tutkimukseen on hyvin idealistinen. Teoreettiseksi viitekehykseksi olen valinnut demokraattisen rauhan teorian, jonka keskeinen sisältö muodostuu väitteestä, että demokratiat eivät käy keskenään sotia. Teoriasta nostan esiin erityisesti Immanuel Kantin ja Karl Deutschin. Kantin pyrkimys ikuiseen rauhaan muodostaa tutkimukseni perustan, jota Deutschin turvallisuusyhteisöajattelun avulla tutkimukseni sivuilla tarkastelen.
Demokraattisen rauhan teoria ei ole pelkkä lähtökohta tutkimukselleni, vaan se kulkee myös läpi tutkimukseni selittäen lopulta itse tutkimustulosta. Teorian kautta tutkimukseni tärkeimmiksi teemoiksi nousevat rauha, vakaus, turvallisuus ja yhteiskunnallinen hyvinvointi. Niiden olemassaolo voidaan taata demokraattisten rakenteiden, arvojen, normien ja periaatteiden avulla. Demokratia nouseekin koko tutkimukseni tärkeimmäksi käsitteeksi, sen punaiseksi langaksi.
Suoritan tutkimukseni vertailevaa metodia käyttäen. Vertailun avulla pyrin ymmärtämään EU:n ja Naton itäänlaajentumista kokonaisvaltaisemmmin ja saamaan laajemman perspektiivin nähdä ja ymmärtää, mistä itäänlaajentumisessa on kysymys. Vertailen EU:n ja Naton laajentumista koskevia virallisia asiakirjoja ja suhteutan ne kummankin yhteisön olemassaolon perusteisiin. Tätä kautta itäänlaajentumisen virallinen legitimaatio hahmottuu.
Keskeisin tutkimustulokseni on, että EU ja Nato legitimoivat itäänlaajentumisensa demokratian periaatteiden juurruttamisella ja levittämisellä. Tätä kautta ne pystyvät vahvistamaan rauhaa, vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia koko Euroopassa, niin lännessä kuin idässäkin. Tulevien vuosikymmenien aikana demokraattisen rauhan teoria onkin suuren haasteen edessä. Sitä voidaan nimittäin punnita sen perusteella, miten Euroopan unioni ja Nato onnistuvat itäänlaajentumisissaan.