Lukion oppilaiden tiedonhankinta esitelmän teon yhteydessä.
MÄKIÖ, LEENA (2000)
MÄKIÖ, LEENA
2000
Informaatiotutkimus - Information Studies
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8396
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8396
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 2. LUKIO-OPETUS 3 2.1 Konstruktivistinen oppimiskäsitys 3 2.2 Lukion opetussuunnitelman perusteet 4 2.3 Lukio-opetuksen tavoitteet 4 3. TIEDONHANKINTAPROSESSI 5 3.1 Prosessi 5 3.2 Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimalli 6 4. TIEDONHANKINTAMALLIT JA TIEDONHANKINTATAIDOT 9 4.1 Eisenbergin & Berkowitzin ongelmanratkaisumalli 9 4.2 Tiedonhankintamallien vertailu 12 4.3 Tiedonhankintamallien arviointia 13 4.4. Keskeisiä käsitteitä 14 5. TUTKIMUSONGELMAT JA TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS 17 6. OPPIMISTEHTÄVIIN LIITTYVÄ TIEDONHANKINTA 18 7. EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 23 7.1 Tutkimusaineisto 23 7.2 Empiirisen tutkimuksen toteutus ja arviointi 24 8. TUTKIMUKSEN TULOKSET 28 8.1 Tietoa tutkimusjoukosta 28 8.2 Tiedonhankinnan eteneminen ja ongelmat esitelmän teon eri vaiheissa 30 8.3 Tiedonhankinnan eteneminen verrattuna tiedonhankintamalleihin 34 8.4 Verkkoympäristön vaikutus tiedonhankintaan 37 8.5 Lähteiden käyttö ja tiedon arviointi 38 8.6 Oppilaiden arviointi kurssista ja omasta työskentelystä 41 9. TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 44 9.1 Tulosten tarkastelu 44 9.2 Johtopäätökset 49 LÄHTEET 51 LIITTEET 54
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lukion terveystiedon kurssin oppilaiden tiedonhankinta etenee esitelmän teon yhteydessä. Oppilaiden tiedonhankintaa verrataan Eisenbergin & Berkowitzin ongelmanratkaisumalliin ja Carol C. Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimalliin. Tutkimuksen avulla selvitetään lisäksi lähteiden käyttöä ja lähteiden käyttökelpoisuuden ja luotettavuuden arviointia. Tutkimukseen kuuluu oppilaiden arviointi kurssista ja omasta oppimi-sesta.
Tutkimus tehtiin Ylöjärven lukiossa, jossa terveystiedon kurssi suoritettiin tekemällä valitusta aiheesta kirjallinen esitelmä ja sen pohjalta suullinen esitys. Kurssille osallistui 28 lukion 1. vuoden opiskelijaa. Kurssin tavoite oli oppia löytämään terveystietoa käsittelevästä tiedosta luotettavaa tietoa. Kurssiin liittyi tiedonhakua Internetistä.
Kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin kyselyjen ja haastattelujen avulla. Oppilaat vastasivat kyselyihin kirjallisen esitelmän teon aikana ja osittain suullisten esitysten aikana. Haastattelut tehtiin kurssin päätyttyä. Opettajaa haastateltiin kurssin lopussa.
Oppilaiden tiedonhankinta jakautui neljään eri vaiheeseen: aiheen valinta ja työn aloitus, tietojen kerääminen, tietojen yhdistäminen esitelmäksi ja esittäminen. Suurin ero Eisenbergin & Berkowitzin malliin oli, että oppilaat eivät työn alkuvaiheessa pohtineet näkökulmaa tai miettineet, mihin kysymyksiin he haluaisivat löytää vastaukset. Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallin mukaista selkeää fokuksen muotoilua ei tapahtunut vaan tunnusteluvaiheen jälkeen siirryttiin suoraan löydettyjen tietojen yhdistämiseen. Työn vaikeimmaksi vaiheeksi oppilaat kokivat kerätyn tiedon yhdistämisen esitelmän muotoon.
Oppilaat käyttivät lähteinä www-sivuja ja tietokirjoja. He pitivät käyttökelpoisena tietoa, joka oli helposti ymmärrettävää perustietoa aiheesta. Internetistä löytyneen tiedon luotettavuutta he arvioivat sivujen ylläpitäjän perusteella.
Oppilaat tarvitsevat ohjausta erityisesti esitelmän tekemisen alkuvaiheessa. Tiedon kerääminen ja yhdistäminen on helpompaa, kun ensin on mietitty mistä näkökulmasta aihetta aiotaan tarkastella. Näkökulman valinnan tärkeys korostuu verkkoympäristössä, jossa tietoa on runsaasti saatavilla. Tiedon luotettavuuden arviointi ja sen opettaminen on myös entistä tärkeämpää haettaessa tietoa Internetistä.
Tiedonhankinta ei kaikilla etene samalla tavalla eikä niin lineaarisesti kuin eri malleissa esitetään. Tiedonhankinnan vaiheiden näkeminen jonkin tiedonhankintamallin avulla luo kuitenkin hyvän perustan prosessin ymmärtämiselle. Oppimisen näkökulmasta tiedonhankinnan tavoite on saada tietoa, joka johtaa uuden ymmärryksen syntymiseen.
Tutkimus tehtiin Ylöjärven lukiossa, jossa terveystiedon kurssi suoritettiin tekemällä valitusta aiheesta kirjallinen esitelmä ja sen pohjalta suullinen esitys. Kurssille osallistui 28 lukion 1. vuoden opiskelijaa. Kurssin tavoite oli oppia löytämään terveystietoa käsittelevästä tiedosta luotettavaa tietoa. Kurssiin liittyi tiedonhakua Internetistä.
Kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin kyselyjen ja haastattelujen avulla. Oppilaat vastasivat kyselyihin kirjallisen esitelmän teon aikana ja osittain suullisten esitysten aikana. Haastattelut tehtiin kurssin päätyttyä. Opettajaa haastateltiin kurssin lopussa.
Oppilaiden tiedonhankinta jakautui neljään eri vaiheeseen: aiheen valinta ja työn aloitus, tietojen kerääminen, tietojen yhdistäminen esitelmäksi ja esittäminen. Suurin ero Eisenbergin & Berkowitzin malliin oli, että oppilaat eivät työn alkuvaiheessa pohtineet näkökulmaa tai miettineet, mihin kysymyksiin he haluaisivat löytää vastaukset. Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallin mukaista selkeää fokuksen muotoilua ei tapahtunut vaan tunnusteluvaiheen jälkeen siirryttiin suoraan löydettyjen tietojen yhdistämiseen. Työn vaikeimmaksi vaiheeksi oppilaat kokivat kerätyn tiedon yhdistämisen esitelmän muotoon.
Oppilaat käyttivät lähteinä www-sivuja ja tietokirjoja. He pitivät käyttökelpoisena tietoa, joka oli helposti ymmärrettävää perustietoa aiheesta. Internetistä löytyneen tiedon luotettavuutta he arvioivat sivujen ylläpitäjän perusteella.
Oppilaat tarvitsevat ohjausta erityisesti esitelmän tekemisen alkuvaiheessa. Tiedon kerääminen ja yhdistäminen on helpompaa, kun ensin on mietitty mistä näkökulmasta aihetta aiotaan tarkastella. Näkökulman valinnan tärkeys korostuu verkkoympäristössä, jossa tietoa on runsaasti saatavilla. Tiedon luotettavuuden arviointi ja sen opettaminen on myös entistä tärkeämpää haettaessa tietoa Internetistä.
Tiedonhankinta ei kaikilla etene samalla tavalla eikä niin lineaarisesti kuin eri malleissa esitetään. Tiedonhankinnan vaiheiden näkeminen jonkin tiedonhankintamallin avulla luo kuitenkin hyvän perustan prosessin ymmärtämiselle. Oppimisen näkökulmasta tiedonhankinnan tavoite on saada tietoa, joka johtaa uuden ymmärryksen syntymiseen.