Ongelman jäsentymisen yhteys tiedonhakutaktiikoiden muutokseen. Tutkimus opiskelijoiden tiedonhausta tutkimussuunnitelman laadinnan aikana.
PENNANEN, MIKKO (1999)
PENNANEN, MIKKO
1999
Informaatiotutkimus - Information Studies
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
1999
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8268
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8268
Sisällysluettelo
1. Johdanto 1 2. Tiedonhankinnan ja tiedonhaun tutkimus informaatiotutkimuksessa 3 2.1. Tiedonhankinnan tutkimus 3 2.2. Tiedonhaun tutkimus . 5 2.3. Tutkimussuuntauksien integrointi 9 3. Tutkimuksen viitekehys 11 3.1. Tutkimuksen teoreettinen tausta 11 3.1.1. Vakkarin malli 11 3.1.2. Kuhlthaun malli 13 3.1.3. Ennakkotietämys ja tiedonhankinta 17 3.2. Keskeiset käsittee . 18 3.2.1. Hakulauseke 19 3.2.2. Hakutermit 20 3.2.3. Siirrot, taktiikat, stratageemat ja strategia . 21 3.2.4. Operaattorit 24 4. Tutkimustehtävä ja aikaisempi tutkimus 27 4.1. Tutkimustehtävän täsmentäminen . 27 4.2. Aikaisempi tutkimus . 29 5. Tutkimuksen aineistonkeruu ja tutkimusaineiston analyysi .32 5.1. Tutkimuksen aineistonkeruu 33 5.2. Tutkimusaineiston analyysi 38 6. Tulokset 42 6.1. Ongelman jäsentyminen tiedonhankintaprosessin aikana .42 6.2. Ongelman jäsentymisen vaikutus tiedonhakuihin 46 6.2.1. Hakujen kokonaiskuva 46 6.2.2. Hakujen kaventaminen ja laajentaminen 49 6.2.3. Haun käsitteellisen sisällön muutos 52 6.2.3.1. Fasetit 52 6.2.3.2. Hakutermit 54 6.2.3.3. Termit/fasetti 58 6.2.3.4. Operaattorit 58 7. Tulosten tarkastelu ja diskussio . 62 7.1. Tulosten tarkastelu 62 7.2. Diskussio 65 Lähteet Litteet
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä on yhdistää tiedonhankinnan ja tiedonhaun tutkimusta tarkastelemalla kompleksin tehtävän suorittamisen aikana tapahtuvaa ongelmanjäsentymistä sekä sen yhteyttä tiedonhaussa tapahtuviin muutoksiin. Tiedonhauntarkastelussa rajoitutaan hakutaktiikoiden muutoksen tarkasteluun siirtojen tasolla. Analyysin kohteena ovat tiedonhaussa käytettyjen fasettien, termien sekä niitä yhdistävien operaattoreiden muutos ongelman jäsentyneisyyden asteen kasvaessa.
Tutkimuksen empiirisen aineiston kohteeksi valittiin 11 Tampereen yliopistoninformaatiotutkimuksen opiskelijaa, jotka laativat seminaarityöskentelyn aikana tutkimussuunnitelman omaa pro gradu-tutkielmaansa varten. Opiskelijoiden tiedonhankintaa seurattiin neljän kuukauden ajan keväällä 1999. Opiskelijat haastateltiin seminaarinaloitusvaiheessa, keskivaiheilla sekä seminaarin lopussa. Näin kerättiin tietoa opiskelijoiden tiedonhankinnasta ennen tutkimuksen fokuksen muotoilua, fokuksenmuotoiluhetkellä sekä fokuksen muotoilun jälkeen. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin mm. haastattelua, tiedonhakutallennetta sekä opiskelijoiden pitämää tutkimuspäiväkirjaa.
Tutkimuksen teoreettisena mallina sovellettiin Vakkarin esittämää mallia ongelmanjäsentymisen ja tietotoimintojen välisestä yhteydestä. Ongelman jäsentymistä mitattiin tutkimuksessa Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallin vaiheiden avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijoiden ongelma jäsentyi seminaarityöskentelynaikana. Opiskelijat etenivät ongelman jäsentämisessä pääsääntöisesti Kuhlthaun esittämien vaiheiden mukaisesti. Ongelman jäsentyessä tiedonhakijoiden haut tulivat entistä monipuolisemmiksi. Hakujen monipuolistumien tuli esille niiden pituuden kasvuna sekä käsitteellisen sisällön rikastumisena. Ongelman jäsentyneisyyden asteen kasvaessa erityisesti kaventavien, konseptuaalisten siirtojen määrä kasvoi. Hakijat toivat hakuun myös entistä enemmän kaventavia ja rinnakkaisia termejä. Ongelman ollessa jäsentynyt tiedonhakijat tekivät kapeita, tarkkaa aihetta koskevia hakuja.
Tutkimuksen tulokset tukevat Vakkarin mallia tietotoimintojen ja ongelman jäsentymisenvälisestä yhteydestä. Tämä tutkimus on myös ensimmäinen tutkimus, jossa tiedonhaussa tapahtuvia muutoksia tarkastellaan koko tehtäväprosessin perspektiivistä.
Tutkimuksen empiirisen aineiston kohteeksi valittiin 11 Tampereen yliopistoninformaatiotutkimuksen opiskelijaa, jotka laativat seminaarityöskentelyn aikana tutkimussuunnitelman omaa pro gradu-tutkielmaansa varten. Opiskelijoiden tiedonhankintaa seurattiin neljän kuukauden ajan keväällä 1999. Opiskelijat haastateltiin seminaarinaloitusvaiheessa, keskivaiheilla sekä seminaarin lopussa. Näin kerättiin tietoa opiskelijoiden tiedonhankinnasta ennen tutkimuksen fokuksen muotoilua, fokuksenmuotoiluhetkellä sekä fokuksen muotoilun jälkeen. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin mm. haastattelua, tiedonhakutallennetta sekä opiskelijoiden pitämää tutkimuspäiväkirjaa.
Tutkimuksen teoreettisena mallina sovellettiin Vakkarin esittämää mallia ongelmanjäsentymisen ja tietotoimintojen välisestä yhteydestä. Ongelman jäsentymistä mitattiin tutkimuksessa Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallin vaiheiden avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijoiden ongelma jäsentyi seminaarityöskentelynaikana. Opiskelijat etenivät ongelman jäsentämisessä pääsääntöisesti Kuhlthaun esittämien vaiheiden mukaisesti. Ongelman jäsentyessä tiedonhakijoiden haut tulivat entistä monipuolisemmiksi. Hakujen monipuolistumien tuli esille niiden pituuden kasvuna sekä käsitteellisen sisällön rikastumisena. Ongelman jäsentyneisyyden asteen kasvaessa erityisesti kaventavien, konseptuaalisten siirtojen määrä kasvoi. Hakijat toivat hakuun myös entistä enemmän kaventavia ja rinnakkaisia termejä. Ongelman ollessa jäsentynyt tiedonhakijat tekivät kapeita, tarkkaa aihetta koskevia hakuja.
Tutkimuksen tulokset tukevat Vakkarin mallia tietotoimintojen ja ongelman jäsentymisenvälisestä yhteydestä. Tämä tutkimus on myös ensimmäinen tutkimus, jossa tiedonhaussa tapahtuvia muutoksia tarkastellaan koko tehtäväprosessin perspektiivistä.