Ist doch Quatsch. Vertaileva tutkimus erimielisyyden ilmaisemisesta eräässä suomalaisessa ja eräässä saksalaisessa tv-keskustelussa.
PEKKARINEN, TEIJA (2000)
PEKKARINEN, TEIJA
2000
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-01-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8229
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8229
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 2. KULTTUURI JA KOMMUNIKAATIO 3 2.1. Kommunikaation kielioppi 4 2.2. Erimielisyys ja kulttuurin merkitys 7 2.3. Erimielisyys ja kohteliaisuus 9 3. SAMANMIELISYYDEN VERSUS ERIMIELISYYDEN PREFERENSSI 12 3.1. Preferenssijäsennys 12 3.2. Aikaisempia tutkimuksia 15 3.2.1. Erimielisyys preferoimattomana toimintana 17 3.2.2. Erimielisyys preferoituna toimintana 20 4. TUTKIMUSONGELMA JA -MENETELMÄ 23 4.1. Tutkimuksen tavoitteet 23 4.2. Aineisto 23 4.3. Tutkimusmenetelmä 27 4.3.1. Keskustelunanalyysin perusolettamukset 27 4.3.2. Poliittinen tv-keskustelu institutionaalisena keskusteluna 29 4.4. Tutkimuksen toteuttaminen 30 5. ANALYYSI 32 5.1. Erimielisyys asiatasolla 34 5.1.1. Erimielisyys preferoituna vuorona 34 5.1.1.1. Näkökulman eksplisiittinen arvostelu 35 5.1.1.2. Kannanoton vastakkaisuuden tematisointi 40 5.1.1.3. Näkökulman tematisointi 42 5.1.1.4. Toistaminen ja inttäminen 45 5.1.1.5. Nasevuus 49 5.1.1.6. Kärjistäminen 52 5.1.1.7. Vahvistuskeinoja 53 5.1.2. Erimielisyys preferoimattomana vuorona 57 5.1.2.1. Osittainen saman-/erimielisyys 58 5.1.2.2. Rakenteellinen epäsujuvuus 63 5.1.2.3. Erimielisyyden kätkeminen 65 5.1.2.4. Suoran kannanoton välttely 69 5.1.2.5. Pehmennyskeinoja 71 5.2. Erimielisyys henkilö- tai ryhmätasolla 73 5.2.1. Suomalainen keskustelu 74 5.2.2. Saksalainen keskustelu 80 5.3. Erimielisyys keskustelun kulkuun liittyvistä seikoista 87 5.4. Toimittajan rooli konfliktin hillitsijänä 90 6. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT 94 7. LOPUKSI 103 LÄHTEET 105 LIITE: LITTERAATIOSSA KÄYTETYT MERKIT 109 DEUTSCHE KURZFASSUNG
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan erimielisyyden ilmaisemista yhdessä suomalaisessa ja yhdessä saksalaisessa poliittisessa tv-keskustelussa. Työn tarkoituksena on selvittää, onko erimielisyyden ilmaiseminen preferoitua eli odotuksenmukaista vai preferoimatonta eli odotuksenvastaista toimintaa ja onko preferensseissä eroja keskustelujen välillä. Työssä tutkitaan sitä, millaisista asioista erimielisyyttä syntyy, havainnollistetaan erilaisia erimielisyyden ilmaisemistapoja sekä tarkastellaan toimittajan vaikutusta konfliktin kehittymiseen.
Tutkimus noudatteli pitkälti etnometodologisen keskustelunanalyysin periaatteita. Analyysi tehtiin aineistolähtöisesti videoiden katselun ja litteraattien perusteella. Molemmat analysoidut keskustelut (A-studion EU-keskustelu, 1994 ja Talk im Turm: Talkshow mit Erich Böhme, Thema: Asyl, 1992) käytiin ajankohtaisista aiheista ja niissä oli konfrontatiivinen alkuasetelma.
Erimielisyyttä ei käsitelty keskusteluissa pelkästään asiatasolla, vaan keskustelijat kritisoivat myös toistensa keskustelukäyttäytymistä (esim. päällekkäispuhuntaa), vastakkaisen ryhmän toimintaa ja vastapuolen edustajia henkilöinä. Suomalaisessa keskustelussa keskustelukäyt-täytymisen kritisointi oli kuitenkin hyvin vähäistä.
Erimielisyyden preferenssissä oli havaittavissa joitakin eroja keskustelujen välillä. Suoma-laisessa keskustelussa erimielisyys oli preferoitua suurimmassa osassa ilmaisuja, mutta jou-kossa oli myös melko paljon preferoimattomia erimielisyyden ilmaisuja. Saksalaisessa keskustelussa erimielisyys taas ilmaistiin preferoidun vuoron tavoin vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Suomalaisessa keskustelussa oli suuria yksilöiden välisiä eroja siinä, kuinka voimakkaasti erimielisyys ilmaistiin. Saksalaisessa keskustelussa yksilöiden väliset erot olivat pieniä. Toimittajan läsnäolo hillitsi konfliktia enemmän suomalaisessa kuin saksalaisessa keskustelussa.
Kun erimielisyys oli preferoitua toimintaa, ilmaisutavoissa ei ollut suuria eroja suomalaisen ja saksalaisen keskustelun välillä. Erimielisyys ilmaistiin yleensä kuitenkin voimakkaammin saksalaisessa keskustelussa. Tosin yksi henkilö suomalaisessa keskustelussa esitti kritiikkinsä voimakkaammin kuin yksikään henkilö saksalaisessa keskustelussa, mikä todistaa kulttuuri-stereotypiat harhaanjohtaviksi.
Erimielisyyden preferenssi saksalaisessa keskustelussa oli odotettavissa aikaisempien tutki-mustulosten perusteella; konfliktilla on todettu olevan korkea viihdearvo saksalaisessa televi-siossa. Suomalaisessa televisiossa ja yleensä suomalaisessa kulttuurissa keskustelujen on havaittu olevan pikemminkin konsensushakuisia. Vaikka tässä tutkimuksessa analysoitu suomalainen keskustelu oli konfrontatiivinen asetelmaltaan, konsensushakuisuus näkyi preferoimattomien erimielisyyden ilmaisujen suhteellisen suurena osuutena.
Avainsanat: erimielisyys, konflikti, kommunikaatioerot, kulttuurierot, preferenssijäsennys
Tutkimus noudatteli pitkälti etnometodologisen keskustelunanalyysin periaatteita. Analyysi tehtiin aineistolähtöisesti videoiden katselun ja litteraattien perusteella. Molemmat analysoidut keskustelut (A-studion EU-keskustelu, 1994 ja Talk im Turm: Talkshow mit Erich Böhme, Thema: Asyl, 1992) käytiin ajankohtaisista aiheista ja niissä oli konfrontatiivinen alkuasetelma.
Erimielisyyttä ei käsitelty keskusteluissa pelkästään asiatasolla, vaan keskustelijat kritisoivat myös toistensa keskustelukäyttäytymistä (esim. päällekkäispuhuntaa), vastakkaisen ryhmän toimintaa ja vastapuolen edustajia henkilöinä. Suomalaisessa keskustelussa keskustelukäyt-täytymisen kritisointi oli kuitenkin hyvin vähäistä.
Erimielisyyden preferenssissä oli havaittavissa joitakin eroja keskustelujen välillä. Suoma-laisessa keskustelussa erimielisyys oli preferoitua suurimmassa osassa ilmaisuja, mutta jou-kossa oli myös melko paljon preferoimattomia erimielisyyden ilmaisuja. Saksalaisessa keskustelussa erimielisyys taas ilmaistiin preferoidun vuoron tavoin vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Suomalaisessa keskustelussa oli suuria yksilöiden välisiä eroja siinä, kuinka voimakkaasti erimielisyys ilmaistiin. Saksalaisessa keskustelussa yksilöiden väliset erot olivat pieniä. Toimittajan läsnäolo hillitsi konfliktia enemmän suomalaisessa kuin saksalaisessa keskustelussa.
Kun erimielisyys oli preferoitua toimintaa, ilmaisutavoissa ei ollut suuria eroja suomalaisen ja saksalaisen keskustelun välillä. Erimielisyys ilmaistiin yleensä kuitenkin voimakkaammin saksalaisessa keskustelussa. Tosin yksi henkilö suomalaisessa keskustelussa esitti kritiikkinsä voimakkaammin kuin yksikään henkilö saksalaisessa keskustelussa, mikä todistaa kulttuuri-stereotypiat harhaanjohtaviksi.
Erimielisyyden preferenssi saksalaisessa keskustelussa oli odotettavissa aikaisempien tutki-mustulosten perusteella; konfliktilla on todettu olevan korkea viihdearvo saksalaisessa televi-siossa. Suomalaisessa televisiossa ja yleensä suomalaisessa kulttuurissa keskustelujen on havaittu olevan pikemminkin konsensushakuisia. Vaikka tässä tutkimuksessa analysoitu suomalainen keskustelu oli konfrontatiivinen asetelmaltaan, konsensushakuisuus näkyi preferoimattomien erimielisyyden ilmaisujen suhteellisen suurena osuutena.
Avainsanat: erimielisyys, konflikti, kommunikaatioerot, kulttuurierot, preferenssijäsennys