Eri osapuolten näkökulmat tilanteessa, jossa nuori on sijoitettu laitoshuoltoon. Narratiivinen tapaustutkimus kahden nuoren tilanteesta.
SANDSTRÖM, LEENA (2000)
SANDSTRÖM, LEENA
2000
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8095
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8095
Sisällysluettelo
1 Johdanto 7 2 Sosiaalinen konstruktionismi tutkimuksen lähtökohtana 12 3 Lastensuojelun sijaishuolto 16 3. 1 Lastensuojelulaki 16 3. 2 Tilastotietoa lastensuojelun sijaishuollosta 18 3. 3 Katsaus sijaishuoltotutkimuksiin ja sijaishuollon julkisiin mallitarinoihin 21 3. 3. 1 Sijaishuoltotutkimusten perinteisiä aiheita ja lähestymistapoja 21 3. 3. 2 Yhteiskunnallisempaa näkökulmaa ja asiakkaiden omia kokemuksia 23 3. 3. 3 Lastensuojelun sijoitukset tiedotusvälineissä 26 3. 4 Perhekeskeisyys lastensuojelutyön lähtökohtana 28 3. 5 Uusi näkökulma lastensuojelututkimukseen 33 4 Lastensuojelun sijoitustilanne ja narratiivinen lähestymistapa 37 4. 1 Yleistä narratiivisesta lähestymistavasta 37 4. 2 Narratiivinen lähestymistapa tässä tutkimuksessa 41 4. 3 Kerronnallisten rakenteiden analyysi 45 4. 4 Juonirakenneanalyysi 46 4. 5 Narratiivisen tutkimuksen eettisiä näkökohtia 47 5 Tutkimuskysymykset ja tutkimusprosessi aineiston keräämisestä sen analysointiin 51 5. 1 Tutkimuksen kiinnostuksenkohteet 51 5. 2 Teemahaastattelu aineiston keruumenetelmänä 52 5. 3 Tapaustutkimus - pyrkimys kokonaisuuden hahmottamiseen 53 5. 4 Haastateltavien hankkiminen 56 5. 5 Haastatteluihin valmistautuminen ja haastattelujen kulku 58 6 Jonnan tilanne 63 6. 1 Jonnan tarina 65 6. 2 Jonnan äidin tarina 83 6. 3 Sosiaalityöntekijän näkökulma 90 6. 4 Omahoitajan näkökulma 96 6. 5 Jonnan tilanteen eri osapuolten näkökulmat 105 7 Tommin tilanne 107 7. 1 Tommin tarina 108 7. 2 Tommin äidin tarina 120 7. 3 Sosiaalityöntekijän näkökulma 133 7. 4 Omahoitajan näkökulma 137 7. 5 Tommin tilanteen eri osapuolten näkökulmat 144 8 Eri osapuolten näkökulmat lastensuojelun sijoitustilanteessa 146 8. 1 Eri osapuolten käyttämiä jäsentämistapoja 146 8. 2 Lapsen iän myötä muuttuvat tarpeet 151 8. 3 Oudosti toimiva toinen osapuoli - voimattomuuden kokemus vuorovaikutussuhteissa 154 8. 4 Voimattomuuden kokemus suhteessa organisaatio- ja instituutiotasoon 158 8. 5 Voimattoman roolista aktiiviseksi toimijaksi 159 9 Lopuksi 162 Lähteet 171 Liitteet (6 kpl)
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on eri osapuolten näkökulmat tilanteessa, jossa nuori on sijoitettu lastensuojelun laitoshuoltoon. Kasvatus-
ja huolenpitovastuu siirtyy tällöin vanhemmilta yhteiskunnalle. Tilanne vaikuttaa voimakkaasti koko perheen elämään. Sijoitustilanteessa olennaisesti vaikuttavaa monimutkaista määrittely- ja toimintasysteemiä pyrin tekemään näkyväksi tuomalla esiin sijoituksen eri osapuolten näkökulmia. Keräsin aineiston tutkimustani
varten teemahaastatteluilla. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu kahdesta tapauksesta: yhden nuoruusikäisen
lastensuojelulaitokseen sijoitetun tytön ja yhden nuoruusikäisen lastensuojelulaitokseen sijoitetun pojan tilanteesta. Molemmissa tapauksissa olen haastatellut nuorta itseään, tämän äitiä, omahoitajaa laitoksessa sekä nuoren sosiaalityöntekijää. Haastatteluja on yhteensä
kahdeksan.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Olen lähestynyt lastensuojelun sijoitustilannetta narratiivisesta
lähestymistavasta. Tutkimuksessani korostuu asioiden tulkinnallisuus. Haastattelemieni nuorten tekemät tulkinnat eri tilanteista poikkesivat eniten aikuisten tekemistä tulkinnoista. Nuorten kokemukset eivät
monilta osin olleet välittyneet tilanteen muille osapuolille, vaikka heitä oli lastensuojelulain mukaisesti kuultu. Saman tilanteen eri
osapuolia haastattelemalla hahmottui mielenkiintoinen näkymä paitsi erilaisista tulkinnoista, myös keskeisestä sosiaalipsykologisesta kysymyksestä: vuorovaikutuksesta. Haastattelemieni lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten ja äitien tarinoita leimasi kokemus
voimattomuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä. Vuorovaikutussuhteisiin liittyvät ongelmat tulkittiin ulkopuolisista uhkatekijöistä
juontuviksi, minkä vuoksi vuorovaikutussuhteet näyttäytyivät ennakoimattomina ja toisen osapuolen toiminta vaikeana ymmärtää.
Voimattomuuden kokemus liittyi paitsi yksilöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin, myös yksilön ja organisaatiotason sekä yksilön ja instituutiotason vuorovaikutukseen. Toinen haastatelluista äideistä oli kyennyt murtamaan voimattomuuden kokemuksen suhteessa
organisaatiotasoon toimimalla itse aktiivisena yhteydenottajana. Tutkimukseni perusteella lastensuojelun sijoitustilanteissa sekä
lapsille että aikuisille tulee tarjota riittävästi tukea sisäisen tarinan uudelleenmuotoiluun. Erityisen tärkeää on pyrkiä estämään näissä tilanteissa olevien lasten ja vanhempien kokemus voimattomuudesta. Ulkopuolisiin uhkiin ei ehkä ole mahdollista
vaikuttaa - vuorovaikutussuhteen ongelmiin kuitenkin on.
Avainsanat: lastensuojelu, sijaishuolto, huostaanotto, narratiivisuus, tarina
ja huolenpitovastuu siirtyy tällöin vanhemmilta yhteiskunnalle. Tilanne vaikuttaa voimakkaasti koko perheen elämään. Sijoitustilanteessa olennaisesti vaikuttavaa monimutkaista määrittely- ja toimintasysteemiä pyrin tekemään näkyväksi tuomalla esiin sijoituksen eri osapuolten näkökulmia. Keräsin aineiston tutkimustani
varten teemahaastatteluilla. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu kahdesta tapauksesta: yhden nuoruusikäisen
lastensuojelulaitokseen sijoitetun tytön ja yhden nuoruusikäisen lastensuojelulaitokseen sijoitetun pojan tilanteesta. Molemmissa tapauksissa olen haastatellut nuorta itseään, tämän äitiä, omahoitajaa laitoksessa sekä nuoren sosiaalityöntekijää. Haastatteluja on yhteensä
kahdeksan.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Olen lähestynyt lastensuojelun sijoitustilannetta narratiivisesta
lähestymistavasta. Tutkimuksessani korostuu asioiden tulkinnallisuus. Haastattelemieni nuorten tekemät tulkinnat eri tilanteista poikkesivat eniten aikuisten tekemistä tulkinnoista. Nuorten kokemukset eivät
monilta osin olleet välittyneet tilanteen muille osapuolille, vaikka heitä oli lastensuojelulain mukaisesti kuultu. Saman tilanteen eri
osapuolia haastattelemalla hahmottui mielenkiintoinen näkymä paitsi erilaisista tulkinnoista, myös keskeisestä sosiaalipsykologisesta kysymyksestä: vuorovaikutuksesta. Haastattelemieni lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten ja äitien tarinoita leimasi kokemus
voimattomuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä. Vuorovaikutussuhteisiin liittyvät ongelmat tulkittiin ulkopuolisista uhkatekijöistä
juontuviksi, minkä vuoksi vuorovaikutussuhteet näyttäytyivät ennakoimattomina ja toisen osapuolen toiminta vaikeana ymmärtää.
Voimattomuuden kokemus liittyi paitsi yksilöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin, myös yksilön ja organisaatiotason sekä yksilön ja instituutiotason vuorovaikutukseen. Toinen haastatelluista äideistä oli kyennyt murtamaan voimattomuuden kokemuksen suhteessa
organisaatiotasoon toimimalla itse aktiivisena yhteydenottajana. Tutkimukseni perusteella lastensuojelun sijoitustilanteissa sekä
lapsille että aikuisille tulee tarjota riittävästi tukea sisäisen tarinan uudelleenmuotoiluun. Erityisen tärkeää on pyrkiä estämään näissä tilanteissa olevien lasten ja vanhempien kokemus voimattomuudesta. Ulkopuolisiin uhkiin ei ehkä ole mahdollista
vaikuttaa - vuorovaikutussuhteen ongelmiin kuitenkin on.
Avainsanat: lastensuojelu, sijaishuolto, huostaanotto, narratiivisuus, tarina