Ihmisen biologisesta olemuksesta ja sen merkityksestä poliittisten aatteiden historiassa antiikista 1600 -luvulle
MUTTILAINEN, JUKKA (1993)
MUTTILAINEN, JUKKA
1993
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
1993-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-6194
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-6194
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena ovat luonnontieteellisten näkemysten yhteydet poliittisiin aatteisiin ennen modernin luonnontieteellisen maailmankuvan syntyä. Pyrkimyksenä on selvittää eräiden keskeisten poliittisten ajattelijoiden käsityksiä luonnossa tapahtuvista ilmiöistä ja niiden merkitystä heidän polittisen filosofiansa kannalta. Ns. modernia tieteellistä maailmakuvaa ja nykyisiä poliittisia muotoja edeltäneenä aikana politiikan perusteluihin liitettyjen luontokäsitysten selvittämisen oletetaan valaisevan myös uusimpien, biologian selitysmalleihin nojaavien politologisten tutkimusmenetelmien mahdollista ideologista luonnetta.
Tutkimusaineisto koostuu poliittisten ajattelijoiden sosiaalifilosofian alaan kuuluvasta ja sitä sivuavasta tuotannosta, varhaisimpien esillä olevien filosofien osalta heidän tuotannostaan koottuihin kirjallisiin aineistoihin ja osin tutkimuksen niistä tuottamiin tulkintoihin. Läheisemmän tarkastelun kohteeksi tutkimuksessa on valittu Platonin ja Aristoteleen suomennettu kirjallinen tuotanto, sekä Thomas Hobbesin ja John Locken poliittista filosofiaa käsittelevät tai sitä sivuavat teokset. Käännösten ja alkutekstien ohella on käytetty filosofian ja poliittisten aatteiden historiaa käsitteleviä, anglosaksisten maiden yliopistoissa kvalifikoituneiden tutkijoiden kokoamia yleisteoksia.
Aineistosta on kerätty niiden tekijöiden esille tuomat luontoa ja siitä saatavan tiedon luonnetta koskevat käsitykset, sekä mahdolliset viitaukset näiden seikkojen merkityksiin yhteiskunnallisten ja poliittisten ilmiöiden kannalta. Erityisen huomion kohteena ovat olleet biologisiksi luokiteltavia tekijöitä ja ihmisen lajiolemusta koskevat käsitykset ja niistä mahdollisesti vedetyt johtopäätökset poliittisten instituutioiden luonteesta.
Tutkimus osoittaa luonnonilmiöiden luonteen ja ihmisen lajiolemuksen tulevan esille niin Platonin, Aristoteleen, Hobbesin kuin Locken tuotannossa. Vaikka heidän luontoa koskevat käsityksensä poikkeavat suuresti toisistaan, ovat heidän käsityksensä ihmistä muista luontokappaleista erottavista tekijöistä hyvin samanlaisia. Platonin jälkeen eri aikoina ja eri ajattelijoilla ihmisen erityislaatu on perusteltu samansuuntaisin argumentein. Viittauksia eläinmaailmassa tavattaviin ilmiöihin ei yleensä ole katsottu voitavan käyttää poliittis-yhteiskunnallisten järjestelyjen normina. Tämä tutkimus ei osoita tarkasteltavana olevien ajattelijoiden Hobbesia lukuunottamatta hakeneen luonnossa pätevinä pitämistään selitysmalleista poliittisten ilmiöiden selityksiä. Biologisina pidettävien selitysten ja politiikan perustelujen välillä ei myöskään tämän tutkimuksen perusteella ole osoitettavissa suoraa yhteyttä vallitseviin poliittisiin oloihin tai historiallista kehityslinjaa.
Tutkimusaineisto koostuu poliittisten ajattelijoiden sosiaalifilosofian alaan kuuluvasta ja sitä sivuavasta tuotannosta, varhaisimpien esillä olevien filosofien osalta heidän tuotannostaan koottuihin kirjallisiin aineistoihin ja osin tutkimuksen niistä tuottamiin tulkintoihin. Läheisemmän tarkastelun kohteeksi tutkimuksessa on valittu Platonin ja Aristoteleen suomennettu kirjallinen tuotanto, sekä Thomas Hobbesin ja John Locken poliittista filosofiaa käsittelevät tai sitä sivuavat teokset. Käännösten ja alkutekstien ohella on käytetty filosofian ja poliittisten aatteiden historiaa käsitteleviä, anglosaksisten maiden yliopistoissa kvalifikoituneiden tutkijoiden kokoamia yleisteoksia.
Aineistosta on kerätty niiden tekijöiden esille tuomat luontoa ja siitä saatavan tiedon luonnetta koskevat käsitykset, sekä mahdolliset viitaukset näiden seikkojen merkityksiin yhteiskunnallisten ja poliittisten ilmiöiden kannalta. Erityisen huomion kohteena ovat olleet biologisiksi luokiteltavia tekijöitä ja ihmisen lajiolemusta koskevat käsitykset ja niistä mahdollisesti vedetyt johtopäätökset poliittisten instituutioiden luonteesta.
Tutkimus osoittaa luonnonilmiöiden luonteen ja ihmisen lajiolemuksen tulevan esille niin Platonin, Aristoteleen, Hobbesin kuin Locken tuotannossa. Vaikka heidän luontoa koskevat käsityksensä poikkeavat suuresti toisistaan, ovat heidän käsityksensä ihmistä muista luontokappaleista erottavista tekijöistä hyvin samanlaisia. Platonin jälkeen eri aikoina ja eri ajattelijoilla ihmisen erityislaatu on perusteltu samansuuntaisin argumentein. Viittauksia eläinmaailmassa tavattaviin ilmiöihin ei yleensä ole katsottu voitavan käyttää poliittis-yhteiskunnallisten järjestelyjen normina. Tämä tutkimus ei osoita tarkasteltavana olevien ajattelijoiden Hobbesia lukuunottamatta hakeneen luonnossa pätevinä pitämistään selitysmalleista poliittisten ilmiöiden selityksiä. Biologisina pidettävien selitysten ja politiikan perustelujen välillä ei myöskään tämän tutkimuksen perusteella ole osoitettavissa suoraa yhteyttä vallitseviin poliittisiin oloihin tai historiallista kehityslinjaa.