Koettu kiire, työn hallinnan mahdollisuudet ja uupumus tietotyössä
VIRKKUNEN, JENNI (2013)
VIRKKUNEN, JENNI
2013
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23970
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23970
Tiivistelmä
Suomessa tietotyötä on tutkittu laajasti jo yli vuosikymmenen ajan. Tutkimusten perusteella tietotyö yleistyy jatkuvasti, etenkin Suomen kaltaisessa tietoyhteiskunnassa, jossa teknologiaa käytetään laajasti monilla aloilla. Informaatioteknologian kehitys mahdollistaa yhä laajemmin sen, ettei tietointensiivinen työ ole enää sidottu perinteisiin työaikoihin tai toimistoihin, vaan työ kulkee helposti mukana minne ja milloin vain. Erityisesti tietotyön helppo liikuteltavuus ja aikaan sitomattomuus saattaa aiheuttaa ongelmia, sillä tietotyön vaatima kognitiivinen ajattelutyö voi olla käynnissä koko ajan, jolloin vapaa-ajan ja työajan raja hämärtyy. Tietotyöntekijät myös melko yleisesti nauttivat työstään suuresti ja tekevät usein pitkää päivää niin, että joissain tapauksissa voidaan sanoa harrastuksen muuttuneen työksi. Pitkien päivien lisäksi työtä on usein paljon, eikä aikaa työtehtävien tekemiseen ole tarpeeksi, jolloin työntekijät monesti kokevat kiirettä ja paineita. Kiire, työpaineet, työmäärä ja ajanpuute saattavat johtaa työperäiseen uupumukseen ja erilaisten fyysisten uupumusoireiden, kuten päänsäryn, unettomuuden ja ärtyisyyden, kokemiseen. Etenkin mikäli työntekijällä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työtahtiinsa, työaikoihinsa tai työmääräänsä, kiireen ja työpaineiden aiheuttaman uupumuksen riski teorioiden mukaan kasvaa.
Tämä tutkielma käsittelee tietointensiivistä työtä, työn aikapaineita, stressiä ja niistä aiheutuvaa kuormitusta yksilön hyvinvoinnille. Tutkielma on toteutettu Suomen Akatemian WORK – Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelman Successful Organisations and Employee Well-being in Knowledge Intensive Work -hankkeen (SOWK) yhteydessä tehdyn internet-kyselyn aineistolla. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka kyseisen aineiston vastaajat kokevat työperäistä uupumusoireilua. Kyselyyn vastanneet (N=387) työskentelivät vastaushetkellä tietointensiivisissä työpaikoissa vakuutusyhtiössä, yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa sekä yliopiston eri luonnontieteellisillä tutkimuslaitoksilla, kuten kemian, biologian ja geologian laitoksilla. Analyysissä tarkastellaan kiireen ja hallinnan mahdollisuuksien yhteyttä uupumusoireiluun sekä yhdessä että erikseen. Analyysit on toteutettu kvantitatiivisia analyysimenetelmiä käyttäen sekä koko aineistolle, että vakuutusyhtiössä ja yliopiston eri toiminnoissa työskenteleville erikseen.
Tulosten perusteella työpaineilla todella oli yhteyttä uupumusoireilun kokemiseen niin vakuutusyhtiössä kuin yliopistolla työskentelevien kohdalla. Työn hallinnan mahdollisuudet ovat varteenotettava tekijä vain vakuutusyhtiössä työskenteleville. Tulokset noudattelevat tietyiltä osin samaa linjaa aiempien tutkimustulosten kanssa, mutta jatkotutkimuksissa suurempi ja edustavampi aineisto olisi hyödyksi. Organisaatioittain toteutetun lineaarisen regressioanalyysin mukaan tilastollisesti erittäin merkittävää yhteyttä on työn hektisyyden ja uupumusoireilun välillä.
Asiasanat: tietotyö, kiire, stressi, uupumus, työuupumus, uupumusoireilu, työhyvinvointi, työn vaatimukset, regressioanalyysi, varianssianalyysi
Tämä tutkielma käsittelee tietointensiivistä työtä, työn aikapaineita, stressiä ja niistä aiheutuvaa kuormitusta yksilön hyvinvoinnille. Tutkielma on toteutettu Suomen Akatemian WORK – Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelman Successful Organisations and Employee Well-being in Knowledge Intensive Work -hankkeen (SOWK) yhteydessä tehdyn internet-kyselyn aineistolla. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka kyseisen aineiston vastaajat kokevat työperäistä uupumusoireilua. Kyselyyn vastanneet (N=387) työskentelivät vastaushetkellä tietointensiivisissä työpaikoissa vakuutusyhtiössä, yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa sekä yliopiston eri luonnontieteellisillä tutkimuslaitoksilla, kuten kemian, biologian ja geologian laitoksilla. Analyysissä tarkastellaan kiireen ja hallinnan mahdollisuuksien yhteyttä uupumusoireiluun sekä yhdessä että erikseen. Analyysit on toteutettu kvantitatiivisia analyysimenetelmiä käyttäen sekä koko aineistolle, että vakuutusyhtiössä ja yliopiston eri toiminnoissa työskenteleville erikseen.
Tulosten perusteella työpaineilla todella oli yhteyttä uupumusoireilun kokemiseen niin vakuutusyhtiössä kuin yliopistolla työskentelevien kohdalla. Työn hallinnan mahdollisuudet ovat varteenotettava tekijä vain vakuutusyhtiössä työskenteleville. Tulokset noudattelevat tietyiltä osin samaa linjaa aiempien tutkimustulosten kanssa, mutta jatkotutkimuksissa suurempi ja edustavampi aineisto olisi hyödyksi. Organisaatioittain toteutetun lineaarisen regressioanalyysin mukaan tilastollisesti erittäin merkittävää yhteyttä on työn hektisyyden ja uupumusoireilun välillä.
Asiasanat: tietotyö, kiire, stressi, uupumus, työuupumus, uupumusoireilu, työhyvinvointi, työn vaatimukset, regressioanalyysi, varianssianalyysi