Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen kulku raskausviikoilla 9-12 ja komplikaatioiden ilmaantumiseen vaikuttavat riskitekijät
KOUTTU, MILA (2013)
KOUTTU, MILA
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23910
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23910
Tiivistelmä
Lääkkeellinen menetelmä raskauden keskeyttämiseksi on otettu Suomessa käyttöön vuonna 2000, minkä jälkeen sen käyttö on yleistynyt nopeasti. Keskeytysmenetelmä on lähes aina lääkkeellinen, kun keskeytettävä raskaus on kestänyt alle 9 viikkoa tai yli 12 viikkoa. Raskauden keston ollessa 9?12 viikkoa tehdään keskeytyksistä edelleen yli neljäsosa kirurgisesti. Lääkkeellinen menetelmä on kuitenkin osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi myös tässä raskauden vaiheessa, vaikkakin keskeytys on hieman hitaampi, lääkityksen tarve on suurempi sekä haittavaikutukset yleisempiä kuin aikaisemmilla raskausviikoilla.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen sujuvuutta raskausviikoilla 9?12 ja selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat erilaisten komplikaatioiden ilmaantuvuuteen ja lääkityksen tarpeeseen. Tutkimusaineistona oli 368 lääkkeellistä raskaudenkeskeytystä, jotka suoritettiin raskausviikoilla 9?12 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa osastoseurannassa vuosien 2005?2008 välisenä aikana.
Aineistossa kaavinta suoritettiin 7,9 %:lle potilaista, mikä on yhteneväinen kansainvälisissä tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa. Nuoremmilla potilailla tarvittiin kohdun kirurgista tyhjentämistä harvemmin, mutta kipulääkityksen tarve oli nuorilla suurempi. Aiemmin synnyttäneillä keskeytyslääkkeen tarve oli pienempi synnyttämättömiin verrattuna, myös kipulääkkeiden tarve oli heillä vähäisempi ja keskeytykseen kulunut aika lyhyempi. Raskaudenkeskeytykseen kuluva aika ja kipulääkkeiden tarve lisääntyvät, kun raskauden kesto ylitti 76 vrk (10+6 raskausviikkoa). Mielenterveyden häiriöihin säännöllistä lääkitystä käyttävillä potilailla keskeytyksen kulku sujui heikommin kuin muilla, he jäivät useammin yön yli seurantaan ja heille tehtiin seurannan aikana useammin ultraäänitutkimus. Näillä potilailla kohdun kirurgisen tyhjentämisen tarve ei kuitenkaan eronnut muista.
Minkään potilasryhmän lääkkeellistä raskaudenkeskeytystä ei tämän tutkimuksen perusteella voi ilman lisätutkimuksia suositella siirrettäväksi osastoseurannasta polikliinisesti suoritettavaksi. Toisaalta myöskään mitään sellaista potilasryhmää ei erottunut, joiden raskaudenkeskeytystä viikoilla 9?12 ei voisi suorittaa lääkkeellisellä menetelmällä.
Avainsanat: mifepristoni, misoprostoli, myöhäinen ensimmäinen raskauskolmannes
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen sujuvuutta raskausviikoilla 9?12 ja selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat erilaisten komplikaatioiden ilmaantuvuuteen ja lääkityksen tarpeeseen. Tutkimusaineistona oli 368 lääkkeellistä raskaudenkeskeytystä, jotka suoritettiin raskausviikoilla 9?12 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa osastoseurannassa vuosien 2005?2008 välisenä aikana.
Aineistossa kaavinta suoritettiin 7,9 %:lle potilaista, mikä on yhteneväinen kansainvälisissä tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa. Nuoremmilla potilailla tarvittiin kohdun kirurgista tyhjentämistä harvemmin, mutta kipulääkityksen tarve oli nuorilla suurempi. Aiemmin synnyttäneillä keskeytyslääkkeen tarve oli pienempi synnyttämättömiin verrattuna, myös kipulääkkeiden tarve oli heillä vähäisempi ja keskeytykseen kulunut aika lyhyempi. Raskaudenkeskeytykseen kuluva aika ja kipulääkkeiden tarve lisääntyvät, kun raskauden kesto ylitti 76 vrk (10+6 raskausviikkoa). Mielenterveyden häiriöihin säännöllistä lääkitystä käyttävillä potilailla keskeytyksen kulku sujui heikommin kuin muilla, he jäivät useammin yön yli seurantaan ja heille tehtiin seurannan aikana useammin ultraäänitutkimus. Näillä potilailla kohdun kirurgisen tyhjentämisen tarve ei kuitenkaan eronnut muista.
Minkään potilasryhmän lääkkeellistä raskaudenkeskeytystä ei tämän tutkimuksen perusteella voi ilman lisätutkimuksia suositella siirrettäväksi osastoseurannasta polikliinisesti suoritettavaksi. Toisaalta myöskään mitään sellaista potilasryhmää ei erottunut, joiden raskaudenkeskeytystä viikoilla 9?12 ei voisi suorittaa lääkkeellisellä menetelmällä.
Avainsanat: mifepristoni, misoprostoli, myöhäinen ensimmäinen raskauskolmannes