Venäjän ja Suomen liikennevakuutuslainsäädännön erot - tarkastelussa korvauspiiri ja kolarin osapuolten toimintavelvoitteet
BERGSTRÖM, LOTTA (2013)
BERGSTRÖM, LOTTA
2013
Vakuutustiede - Insurance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23866
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23866
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Venäjän liikennevakuutuslainsäädäntöä vertailemalla sitä Suomen lainsäädäntöön. Tutkimus on rajattu siten, että tarkastelussa ovat korvauspiiri sekä kolarin osapuolten toimintavelvoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on löytää lainsäädäntöjen eroista merkittävimmät suomalaisen autoilijan kannalta. Ero on merkittävä, kun sillä on vaikutusta henkilön talouteen tai kun ero on suomalaisen kannalta yllättävä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset autoilijat, vakuutusyhtiöt sekä Liikennevakuutuskeskus.
Suomi on ollut Vihreä kortti –järjestelmän jäsen sen perustamisvuodesta 1949. Venäjä puolestaan liittyi järjestelmään 2009. Jäsenmaan autoilijalla on oikeus liikkua Vihreä kortti –alueella vapaasti, kun ajoneuvo on vakuutettu omalla kansallisella liikennevakuutuksella. Vahingon sattuessa Vihreä kortti –alueella sijaitsevassa ETA-maassa, autoilija voi valita korvataanko liikennevahinko oman maan vai tapahtumamaan lainsäädännön mukaan. Mikäli vahinko sattuu muussa kuin ETA-maassa, liikennevahinko korvataan tapahtumamaan lainsäädännön mukaan.
Tutkimuksessa on käytössä oikeusvertailevan tutkimuksen metodeja. Tutkimuksen tavoite ja kohderyhmä ovat kuitenkin sellaisia, että tutkimuksessa on vakuutustieteellinen ote. Myöskään maiden välillä ei tehdä oikeusvertailevan tutkimuksen edellyttämää oikeusjärjestelmien makrotason analyysiä, vaan pysytään vertailussa pelkästään lainsäädäntötasolla.
Tutkimustuloksista merkittävimpänä nostetaan esiin liikennevahingon aiheuttajan henkilökohtainen korvausvastuu kaikissa tilanteissa, joissa venäläisen liikennevakuutuksen korvausvastuu lakkaa. Venäläisen liikennevakuutuksen euromääräiset korvausrajat ovat tällä hetkellä omaisuusvahingoissa n. 3010 euroa ja henkilövahingoissa n. 4010 euroa per vahingon kärsinyt. Tämä on merkittävä taloudellinen riski suomalaiselle autoilijalle, oli hän sitten liikennevahingon aiheuttanut tai vahingon kärsinyt osapuoli. Lisäksi painotetaan venäläisen lainsäädännön tuomaa byrokraattisuutta liikennevahingon korvausprosessiin, mikä osaltaan heikentää korvauksensaantimahdollisuuksia.
Lopuksi suunnataan katse tulevaisuuteen ja kartoitetaan lyhyesti sitä, mihin Venäjän liikennevakuutusjärjestelmä on menossa. Nuoren demokratian lainsäädäntö on jatkuvassa muutoksessa, kun lainsäätäjät pyrkivät löytämään ideaalia ratkaisua, johon sekä vakuutusyhtiöt, vakuutuksenottajat että vahingon kärsineet olisivat tyytyväisiä. Jatkotutkimusideana tarjotaan sen selvittämistä, kuinka liikennevakuutuslainsäädäntöä toteutetaan ja noudatetaan Venäjällä käytännössä.
Asiasanat:Liikennevakuutuslaki, liikennevakuutusjärjestelmä, Venäjä, Vihreä kortti -sopimus
Suomi on ollut Vihreä kortti –järjestelmän jäsen sen perustamisvuodesta 1949. Venäjä puolestaan liittyi järjestelmään 2009. Jäsenmaan autoilijalla on oikeus liikkua Vihreä kortti –alueella vapaasti, kun ajoneuvo on vakuutettu omalla kansallisella liikennevakuutuksella. Vahingon sattuessa Vihreä kortti –alueella sijaitsevassa ETA-maassa, autoilija voi valita korvataanko liikennevahinko oman maan vai tapahtumamaan lainsäädännön mukaan. Mikäli vahinko sattuu muussa kuin ETA-maassa, liikennevahinko korvataan tapahtumamaan lainsäädännön mukaan.
Tutkimuksessa on käytössä oikeusvertailevan tutkimuksen metodeja. Tutkimuksen tavoite ja kohderyhmä ovat kuitenkin sellaisia, että tutkimuksessa on vakuutustieteellinen ote. Myöskään maiden välillä ei tehdä oikeusvertailevan tutkimuksen edellyttämää oikeusjärjestelmien makrotason analyysiä, vaan pysytään vertailussa pelkästään lainsäädäntötasolla.
Tutkimustuloksista merkittävimpänä nostetaan esiin liikennevahingon aiheuttajan henkilökohtainen korvausvastuu kaikissa tilanteissa, joissa venäläisen liikennevakuutuksen korvausvastuu lakkaa. Venäläisen liikennevakuutuksen euromääräiset korvausrajat ovat tällä hetkellä omaisuusvahingoissa n. 3010 euroa ja henkilövahingoissa n. 4010 euroa per vahingon kärsinyt. Tämä on merkittävä taloudellinen riski suomalaiselle autoilijalle, oli hän sitten liikennevahingon aiheuttanut tai vahingon kärsinyt osapuoli. Lisäksi painotetaan venäläisen lainsäädännön tuomaa byrokraattisuutta liikennevahingon korvausprosessiin, mikä osaltaan heikentää korvauksensaantimahdollisuuksia.
Lopuksi suunnataan katse tulevaisuuteen ja kartoitetaan lyhyesti sitä, mihin Venäjän liikennevakuutusjärjestelmä on menossa. Nuoren demokratian lainsäädäntö on jatkuvassa muutoksessa, kun lainsäätäjät pyrkivät löytämään ideaalia ratkaisua, johon sekä vakuutusyhtiöt, vakuutuksenottajat että vahingon kärsineet olisivat tyytyväisiä. Jatkotutkimusideana tarjotaan sen selvittämistä, kuinka liikennevakuutuslainsäädäntöä toteutetaan ja noudatetaan Venäjällä käytännössä.
Asiasanat:Liikennevakuutuslaki, liikennevakuutusjärjestelmä, Venäjä, Vihreä kortti -sopimus