Palkitsevaa, haastavaa ja työlästä - Kääntäjäopiskelijoiden suhtautuminen kaunokirjalliseen kääntämiseen
ESKOLA, ELINA (2010)
ESKOLA, ELINA
2010
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23490
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23490
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani, miten käännöstieteen opiskelijat suhtautuvat kaunokirjalliseen kääntämiseen. Tutkin, miten he suhtautuvat siihen prosessina, ammattina ja osana käännöstieteen opintojaan ja miten asenteet muuttuvat suoritettujen kaunokirjallisen kääntämisen opintojen myötä. Tutkielmani on selittävä kyselytutkimus, jonka perusjoukon muodostavat lukuvuonna 2007–2008 Tampereen yliopistossa Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella käännöstiedettä (englanti) pää- tai sivuaineena opiskelleet henkilöt. Opiskelijat on jaettu eri ryhmiin sen perusteella, kuinka paljon he ovat opiskelleet kaunokirjallista kääntämistä.
Oletukseni oli omien kokemusteni perusteella, että opintojen alussa opiskelija pitää kaunokirjallista kääntämistä helppona ja kiehtovana, ja monille se tuntuu siinä vaiheessa unelma-ammatilta. Oletin, että opintojen aikana opiskelija alkaa ymmärtää paremmin työn haasteita ja ongelmia, ja pitää siksi kaunokirjallista kääntämistä ehkä vain mukavana lisänä muiden käännöstöiden ohella tai aivan liian haastavana. Pohdin myös, miten käsitykset alan hyvistä ja huonoista puolista kehittyvät suoritettujen opintojen aikana.
Tutkielmassani tarkastelen ensin kääntämisen ja kaunokirjallisen kääntämisen opettamista, kaunokirjallisuuden kääntäjältä vaadittavia taitoja ja alan nykytilannetta kuten kääntäjien palkkausta ja näkyvyyttä. Sen jälkeen käsittelen empiirisen tutkimuksen toteutusta, ja lopuksi esitän tutkimustulokseni. Kyselytutkimus toteutettiin verkkolomakkeella, johon vastasi yhteensä 69 käännöstieteen (englanti) opiskelijaa. Suurin osa oli pääaineopiskelijoita, mutta mukana oli myös sivuaineopiskelijoita. Kokemus kaunokirjallisen kääntämisen opiskelusta jakautui tasaisesti – mukana oli sellaisia, jotka eivät olleet opiskelleet sitä lainkaan ja toisaalta sellaisia, jotka tekivät jo pro gradu -tutkielmaa kaunokirjallisesta kääntämisestä.
Tutkimustulokseni osoittivat muun muassa, että mitä enemmän kaunokirjallista kääntämistä on opiskellut, sitä kiinnostavammalta ja helpommalta se tuntuu. Opetus ja käytännön kokemus lisäävät opiskelijan rohkeutta tehdä omia ratkaisujaan ja irtautua lähtötekstistä, jolloin kaunokirjallisen kääntämisen haasteet eivät pelota. Opiskelijat myös arvostavat kaunokirjallisuuden kääntäjiä enemmän, kun tietävät paremmin alan haasteista. Tietoisuus matalasta palkkiotasosta on saanut jotkut ajattelemaan, ettei kaunokirjallisuuden kääntämisellä voi elättää itseään. Kaunokirjallisen kääntämisen opetusta toivotaan paljon lisää, niin käytännön harjoituksia kuin teoriaakin, mutta useimmat lisäämistä toivoneet kuitenkin tiedostivat Kieli- ja käännöstieteen rajalliset resurssit. Toisaalta ajateltiin, että kaunokirjallisen kääntämisen opetuksesta on hyötyä muussakin kääntämisessä.
Asiasanat: kaunokirjallisen kääntämisen opetus, kääntämisen opettaminen, kaunokirjallinen kääntäminen, kaunokirjallisuus, Kieli- ja käännöstieteiden laitos, käännöstiede (englanti)
Oletukseni oli omien kokemusteni perusteella, että opintojen alussa opiskelija pitää kaunokirjallista kääntämistä helppona ja kiehtovana, ja monille se tuntuu siinä vaiheessa unelma-ammatilta. Oletin, että opintojen aikana opiskelija alkaa ymmärtää paremmin työn haasteita ja ongelmia, ja pitää siksi kaunokirjallista kääntämistä ehkä vain mukavana lisänä muiden käännöstöiden ohella tai aivan liian haastavana. Pohdin myös, miten käsitykset alan hyvistä ja huonoista puolista kehittyvät suoritettujen opintojen aikana.
Tutkielmassani tarkastelen ensin kääntämisen ja kaunokirjallisen kääntämisen opettamista, kaunokirjallisuuden kääntäjältä vaadittavia taitoja ja alan nykytilannetta kuten kääntäjien palkkausta ja näkyvyyttä. Sen jälkeen käsittelen empiirisen tutkimuksen toteutusta, ja lopuksi esitän tutkimustulokseni. Kyselytutkimus toteutettiin verkkolomakkeella, johon vastasi yhteensä 69 käännöstieteen (englanti) opiskelijaa. Suurin osa oli pääaineopiskelijoita, mutta mukana oli myös sivuaineopiskelijoita. Kokemus kaunokirjallisen kääntämisen opiskelusta jakautui tasaisesti – mukana oli sellaisia, jotka eivät olleet opiskelleet sitä lainkaan ja toisaalta sellaisia, jotka tekivät jo pro gradu -tutkielmaa kaunokirjallisesta kääntämisestä.
Tutkimustulokseni osoittivat muun muassa, että mitä enemmän kaunokirjallista kääntämistä on opiskellut, sitä kiinnostavammalta ja helpommalta se tuntuu. Opetus ja käytännön kokemus lisäävät opiskelijan rohkeutta tehdä omia ratkaisujaan ja irtautua lähtötekstistä, jolloin kaunokirjallisen kääntämisen haasteet eivät pelota. Opiskelijat myös arvostavat kaunokirjallisuuden kääntäjiä enemmän, kun tietävät paremmin alan haasteista. Tietoisuus matalasta palkkiotasosta on saanut jotkut ajattelemaan, ettei kaunokirjallisuuden kääntämisellä voi elättää itseään. Kaunokirjallisen kääntämisen opetusta toivotaan paljon lisää, niin käytännön harjoituksia kuin teoriaakin, mutta useimmat lisäämistä toivoneet kuitenkin tiedostivat Kieli- ja käännöstieteen rajalliset resurssit. Toisaalta ajateltiin, että kaunokirjallisen kääntämisen opetuksesta on hyötyä muussakin kääntämisessä.
Asiasanat: kaunokirjallisen kääntämisen opetus, kääntämisen opettaminen, kaunokirjallinen kääntäminen, kaunokirjallisuus, Kieli- ja käännöstieteiden laitos, käännöstiede (englanti)