Valtion tilivelvollisuusuudistus : laskentatoimen vastaus sille heitettyyn haasteeseen
KOPONEN, HANNU (2013)
KOPONEN, HANNU
2013
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23419
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23419
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on vuonna 2004 toteutettu valtion tilinpäätösuudistus. Tuolloin otettiin käyttöön ns. tulosprisma, jonka mukaan ositetun tuloksellisuuden seurantaan valjastettiin tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi. Tässä opinnäytteessä tutkitaan erityisesti, miten hyvin laskentatoimi on pystynyt vastaamaan tuloksellisuuden raportoinnin haasteisiin.Laskentatoimelle on valtion talousarviolainsäädännössä sälytetty melkoinen taakka. Sen tulisi tilivelvollisuuden toteuttamiseksi pystyä toiminnan kustannusten lisäksi raportoimaan toiminnallisesta tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Hankalaksi tämän tekee se, että valtion laskentatoimen menetelmät ovat miltei kritiikittömästi kopioitu liiketaloustieteestä. Kun valtion toiminta lähes täysin eroaa yritystoiminnasta, on menetelmien sopivuus ja soveltaminen monin tavoin ollut epäonnistunutta. Valtionhallinto tarvitsee muita menetelmiä toiminnan suunnitteluun ja tuloksellisuuden arviointiin. Tilivelvollisuuden toteutumisen osoittaminen on yksi kriittisistä tekijöistä arvioitaessa valtion toimintojen olemassaolon oikeutusta. Jos tuloksia, erityisesti vaikuttavuutta ei synny, voidaan kysyä, tarvitaanko ko. toimintoa lainkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, että perinteisin laskentatoimen menetelmin ei likimainkaan selvitä tilivelvollisuudesta. Tähän näkemykseen haetaan tukea kahden haastattelun ja historiallisen katsauksen ohella käsitemäärittelyn keinoin. Tutkimus sisältää ehdotuksen, jossa painotetaan seurantajärjestelmää uudella tavalla, vaikuttavuuden seurannalla on pääosa, kun taas perinteinen laskentatoimi on sivuroolissa.
Avainsanat: Tilivelvollisuus, laskentatoimi, tuloksellisuuden seuranta, valtionhallinto, laskentatiedon hyväksikäyttö, raportointi
Avainsanat: Tilivelvollisuus, laskentatoimi, tuloksellisuuden seuranta, valtionhallinto, laskentatiedon hyväksikäyttö, raportointi