"Käsinä, jalkoina, mutta ei päänä?" Henkilökohtaisten avustajien työehdot, työsuojelu ja oma kokemus työstään Suomessa
MÄKINEN, MILJA (2012)
MÄKINEN, MILJA
2012
Sosiaalipolitiikka, Pori - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23089
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23089
Tiivistelmä
Tämä sosiaalipolitiikan alaan kuuluva Pro gradu -tutkielma käsittelee vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien työtä työlainsäädännön toteutumisen ja avustajien oman kokemuksen näkökulmista. Tutkimuksen aineisto on kerätty lomakekyselynä (N = 210). Menetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja -erittely. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva avustajien työstä ja tuoda heidän oma kokemuksensa esille, koska henkilökohtaista apua ei ole aiemmin tutkittu Suomessa avustajien näkökulmasta.
Henkilökohtainen avustaja on Vammaispalvelulain (VpL 380/1987) mukainen tukitoimi, jonka avulla vaikeavammainen henkilö voi palkata itselleen avustajan. Avustaja työskentelee avustettavansa työnjohto-oikeuden alaisena. Oikeus avustajaan on ollut subjektiivinen 1.9.2009 alkaen. Avustajien työtehtävät ovat hyvin monimuotoisia, mutta pääasiassa niihin sisältyy avustamista pukeutumisessa, kotitöissä, asioinneissa ja lisäksi hoidollisia tehtäviä, avustamista työssä sekä opiskelussa. Avustajat mainitsevat työnsä sisältävän hyvin usein myös avustettavansa henkiseen tukemiseen liittyviä tehtäviä. Avustajista 93 % on naisia ja keski-ikä on 44 vuotta.
Työoikeuden näkökulmasta avustajien työn suurimmat epäkohdat liittyvät työaikojen ja työsuojelun laiminlyönteihin; palkatonta ylityötä ja työtapaturmia esiintyy verrattain paljon. Lisäksi avustajien työterveyshuollon järjestämisessä on puutteita. Avustajat kokevat ammatilliselta identiteetiltään samaistuvansa yleisimmin lähihoitajiin, kodinhoitajiin ja kotiapulaisiin. Avustajilla ei ole pätevyys- tai koulutusvaatimuksia, mutta he kokevat tarvitsevansa koulutusta työtehtävien rajaamisessa ja kaipaisivat myös keskustelumahdollisuutta toisten avustajien kanssa. Avustajat toivoisivat työlleen myös enemmän arvostusta.
Henkilökohtainen avustaja on Vammaispalvelulain (VpL 380/1987) mukainen tukitoimi, jonka avulla vaikeavammainen henkilö voi palkata itselleen avustajan. Avustaja työskentelee avustettavansa työnjohto-oikeuden alaisena. Oikeus avustajaan on ollut subjektiivinen 1.9.2009 alkaen. Avustajien työtehtävät ovat hyvin monimuotoisia, mutta pääasiassa niihin sisältyy avustamista pukeutumisessa, kotitöissä, asioinneissa ja lisäksi hoidollisia tehtäviä, avustamista työssä sekä opiskelussa. Avustajat mainitsevat työnsä sisältävän hyvin usein myös avustettavansa henkiseen tukemiseen liittyviä tehtäviä. Avustajista 93 % on naisia ja keski-ikä on 44 vuotta.
Työoikeuden näkökulmasta avustajien työn suurimmat epäkohdat liittyvät työaikojen ja työsuojelun laiminlyönteihin; palkatonta ylityötä ja työtapaturmia esiintyy verrattain paljon. Lisäksi avustajien työterveyshuollon järjestämisessä on puutteita. Avustajat kokevat ammatilliselta identiteetiltään samaistuvansa yleisimmin lähihoitajiin, kodinhoitajiin ja kotiapulaisiin. Avustajilla ei ole pätevyys- tai koulutusvaatimuksia, mutta he kokevat tarvitsevansa koulutusta työtehtävien rajaamisessa ja kaipaisivat myös keskustelumahdollisuutta toisten avustajien kanssa. Avustajat toivoisivat työlleen myös enemmän arvostusta.