Verkkoyhteisö masentuneen tukena - Tapaustutkimus keskustelupalstan mahdollisuuksista vertaistuen lähteenä
LEHTINEN, SATU (2012)
LEHTINEN, SATU
2012
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23016
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23016
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää verkkoyhteisön toimintaa vertaistuen lähteenä. Tapaustutkimuksenani toimi internetin keskustelupalsta Verkkoklinikka.fi, joka tunnetaan nykyisin nimellä Terve.fi. Halusin selvittää, minkälaisiin ongelmiin tutkimallani keskustelupalstalla oli mahdollista saada tukea ja oliko palstalla havaittavissa yhteisöllisyyttä. Lisäksi halusin selvittää, minkälaisia eri keskustelurooleja palstalta löytyi.
Koin aiheen tärkeäksi yhteiskunnallisten muutosten asettaessa ihmiselle yhä suurempia vaatimuksia. Nykyaikana yksilöiltä vaaditaan itsensä kehittämistä, menestymistä ja itsenäisyyttä. Nämä vaatimukset saattavat aiheuttaa paineita ja ahdistusta niille, jotka eivät jostain syystä pysty näitä ihanteita täyttämään.
Keräsin aineistoni Verkkoklinikan masennusaiheiselta keskustelupalstalta kahden vuoden ajalta. Aineistoni koostui vuosien 2008 ja 2009 keskusteluviesteistä, jotka sisälsivät yhteensä 341 sivua viestejä. Näistä 55 keskusteluketjua liittyivät vertaistukeen. Analysoin tutkimustulokseni teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka tuloksia vertailin käyttämääni teoriapohjaan.
Tulosteni mukaan vertaistuen hakijat ovat luokiteltavissa tutkimallani keskustelupalstalla seuraaviin kategorioihin: avunpyytäjät, yksinäiset ja suorittajat. Avunpyytäjät halusivat saada neuvoja eri kysymyksiin liittyen, hakea vertaiskokemuksia tai jakaa omia kokemuksiaan muiden luettavaksi. Yksinäiset tuenhakijat eivät olleet puhuneet masennuksestaan ja kirjoittaminen palstalle oli ensimmäinen askel. Suorittajilla oli itsestään negatiivinen kuva ja he kokivat yhteiskunnan suoritusvaatimukset raskaiksi pääosin siksi, että he eivät pystyneet noudattamaan näitä ihanteita. Tuenhakijat olivat pääosin alle 26-vuotiaita naisia.
Vertaistukea annettiin pääosin neuvomalla ja tukemalla sekä kehottamalla tuenhakijoita hakemaan apua. Merkittävää palstan tuenantajissa oli se, että suurin osa neuvoista ja tuesta perustui kirjoittajien omiin kokemuksiin eli sisälsi kokemustietoa. Nämä kokemusasiantuntijat olivat tärkeimpiä palstan kannattelijoita ja tukijoita. Palstalla kirjoitti vain muutama ammattiauttaja, joilla oli professionaalista asiantuntijatietoa. Tuenantajat olivat pääosin vanhempia kuin tuenhakijat ja monet heistä olivat naisia.
Palstalla oli havaittavissa erilaisia keskustelurooleja, joita olivat tuenhakijoiden ja tuenantajien lisäksi yhteisöllisyyden ylläpitäjät, hiljaiset tarkkailijat, kokemusasiantuntijat ja keskustelun provosoijat. Yhteisöllisyyden ylläpitäjät pitivät yllä keskustelua ja olivat aktiivisia kirjoittajia. Hiljaiset tarkkailijat pysyivät keskustelussa taka-alalla. Kokemusasiantuntijat olivat suurin ryhmä, jotka jakoivat tietoa masennuksesta omien kokemustensa perusteella. Keskustelun provosoijat pyrkivät ärsyttämään muita keskustelijoita kärkevillä mielipiteillään.
Tutkimukseni käsittelee uudenlaisen yhteisöllisyyden muotoja masennusta sairastavien henkilöiden tuen muotona. Postmodernit yhteisöt luokitellaan usein lyhytaikaisiksi kokoontumispaikoiksi, joissa toimivien yksilöiden suhteet ovat hyvin pinnallisia. Tutkimallani keskustelupalstalla toimivien henkilöiden suhteet olivat päinvastoin erittäin läheisiä ja intensiivisiä. Palstalla välitettiin toisista kirjoittajista ja kannettiin vastuuta heidän jaksamisestaan.
Nykyajan pärjäämisen ja menestymisen ihanteiden korostaminen saattaa vaikuttaa siihen, etteivät ihmiset uskalla hakea apua tai myöntää omaa heikkouttaan. Aina apua ei ole edes saatavilla. Näissä tilanteissa vertaistuella ja yhteisöllisyydellä on oma paikkansa ihmisen elämän tukijana.
Asiasanat:vertaistuki, keskustelupalsta, verkkoyhteisöt, keskusteluroolit, yhteisöllisyys
Koin aiheen tärkeäksi yhteiskunnallisten muutosten asettaessa ihmiselle yhä suurempia vaatimuksia. Nykyaikana yksilöiltä vaaditaan itsensä kehittämistä, menestymistä ja itsenäisyyttä. Nämä vaatimukset saattavat aiheuttaa paineita ja ahdistusta niille, jotka eivät jostain syystä pysty näitä ihanteita täyttämään.
Keräsin aineistoni Verkkoklinikan masennusaiheiselta keskustelupalstalta kahden vuoden ajalta. Aineistoni koostui vuosien 2008 ja 2009 keskusteluviesteistä, jotka sisälsivät yhteensä 341 sivua viestejä. Näistä 55 keskusteluketjua liittyivät vertaistukeen. Analysoin tutkimustulokseni teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka tuloksia vertailin käyttämääni teoriapohjaan.
Tulosteni mukaan vertaistuen hakijat ovat luokiteltavissa tutkimallani keskustelupalstalla seuraaviin kategorioihin: avunpyytäjät, yksinäiset ja suorittajat. Avunpyytäjät halusivat saada neuvoja eri kysymyksiin liittyen, hakea vertaiskokemuksia tai jakaa omia kokemuksiaan muiden luettavaksi. Yksinäiset tuenhakijat eivät olleet puhuneet masennuksestaan ja kirjoittaminen palstalle oli ensimmäinen askel. Suorittajilla oli itsestään negatiivinen kuva ja he kokivat yhteiskunnan suoritusvaatimukset raskaiksi pääosin siksi, että he eivät pystyneet noudattamaan näitä ihanteita. Tuenhakijat olivat pääosin alle 26-vuotiaita naisia.
Vertaistukea annettiin pääosin neuvomalla ja tukemalla sekä kehottamalla tuenhakijoita hakemaan apua. Merkittävää palstan tuenantajissa oli se, että suurin osa neuvoista ja tuesta perustui kirjoittajien omiin kokemuksiin eli sisälsi kokemustietoa. Nämä kokemusasiantuntijat olivat tärkeimpiä palstan kannattelijoita ja tukijoita. Palstalla kirjoitti vain muutama ammattiauttaja, joilla oli professionaalista asiantuntijatietoa. Tuenantajat olivat pääosin vanhempia kuin tuenhakijat ja monet heistä olivat naisia.
Palstalla oli havaittavissa erilaisia keskustelurooleja, joita olivat tuenhakijoiden ja tuenantajien lisäksi yhteisöllisyyden ylläpitäjät, hiljaiset tarkkailijat, kokemusasiantuntijat ja keskustelun provosoijat. Yhteisöllisyyden ylläpitäjät pitivät yllä keskustelua ja olivat aktiivisia kirjoittajia. Hiljaiset tarkkailijat pysyivät keskustelussa taka-alalla. Kokemusasiantuntijat olivat suurin ryhmä, jotka jakoivat tietoa masennuksesta omien kokemustensa perusteella. Keskustelun provosoijat pyrkivät ärsyttämään muita keskustelijoita kärkevillä mielipiteillään.
Tutkimukseni käsittelee uudenlaisen yhteisöllisyyden muotoja masennusta sairastavien henkilöiden tuen muotona. Postmodernit yhteisöt luokitellaan usein lyhytaikaisiksi kokoontumispaikoiksi, joissa toimivien yksilöiden suhteet ovat hyvin pinnallisia. Tutkimallani keskustelupalstalla toimivien henkilöiden suhteet olivat päinvastoin erittäin läheisiä ja intensiivisiä. Palstalla välitettiin toisista kirjoittajista ja kannettiin vastuuta heidän jaksamisestaan.
Nykyajan pärjäämisen ja menestymisen ihanteiden korostaminen saattaa vaikuttaa siihen, etteivät ihmiset uskalla hakea apua tai myöntää omaa heikkouttaan. Aina apua ei ole edes saatavilla. Näissä tilanteissa vertaistuella ja yhteisöllisyydellä on oma paikkansa ihmisen elämän tukijana.
Asiasanat:vertaistuki, keskustelupalsta, verkkoyhteisöt, keskusteluroolit, yhteisöllisyys