KOLMIKANTAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN SAMAPALKKAISUUSOHJELMASSA - MITEN OHJELMAN OSAPUOLET KOMMENTOIVAT SAMAPALKKAISUUDEN EDISTYMISTÄ OHJELMAN PUITTEISSA
SAARELA, SAARA (2012)
SAARELA, SAARA
2012
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22979
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22979
Tiivistelmä
Avainsanat: Samapalkkaisuusohjelma, palkkaerot, painostuspolitiikka, etujärjestöt ja palkkapolitiikka
Tutkin suomalaisen Samapalkkaisuusohjelman kuntasektorin työntekijä- ja työnantajaosapuolten mielipiteitä ja kannanottoja Samapalkkaisuusohjelman tavoitteisiin ja toimiin liittyen. Tarkempaan käsittelyyn valikoitui runsaasti samapalkkaisuutta kommentoivia matalapalkkaisten ja naisvaltaisten alojen ammattijärjestöjä. Vertailen näitä huomioita ja yhteyksiä myös laajemmin suomalaiseen työmarkkinapolitiikkaan sekä painostusryhmien toimintaan. Tämä auttaa minua ymmärtämään entistä enemmän työnantaja- ja työntekijäosapuolten kannanottojen taustaa laajemmassa asiayhteydessä.
Työn menetelmäksi valitsin tapaustutkimuksen, jonka lisäksi työn näkökulmaksi valikoitui vertaileva politiikan tutkimus. Näiden lisäksi tulkinnassa minua auttavat kriittinen sisällönanalyysi ja avoin normatiivinen lähestymistapa.
Työn keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa seuraavat termit: Samapalkkaisuusohjelma, samapalkkaisuus, palkkaerot, palkkakuoppa, painostusryhmät, painostuspolitiikka, etujärjestöt, politikointi, eripalkkaisuus, palkkasyrjintä, tasa-arvo, eriarvoisuus, kuntasektori, segregaatio, tasa-arvo-, matalapalkka- ja naispalkkaerät, palkkausjärjestelmät sekä samapalkkaisuusperiaate.
Tutkimukseni keskeisiä tutkimustuloksia ovat esimerkiksi seuraavat väitteet. Ensinnäkin kunnallissektorin työnantaja- ja työntekijäjärjestöillä on joitain erimielisyyksiä Samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden toteutumiseen ja toteuttamiseen liittyen. Sekä työnantaja- että työntekijäsektorilla korostetaan kyseisen ohjelman tärkeyttä, mutta sen rahoitukseen liittyy erimielisyyksiä. Kunnallinen työnantajaosapuoli odottaa valtiolta tukea ohjelman rahoitukseen, kun taas työntekijäjärjestöt peräänkuuluttavat sekä kunnallisen työnantajasektorin että valtion rooleja ohjelman rahoituksessa, myös heikon taloudellisen tilanteen yhteydessä. Erimielisyyksiä työnantaja- ja työntekijäsektoreiden välillä löytyy muun muassa riittävien samapalkkaisuus-, tasa-arvo- ja naispalkkaerien yhteydessä. Työntekijäsektorilla painotetaan juuri riittävän suuria euro- ja senttipainotteisia korotuksia Samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden edistämisen kannalta. Sekä työnantaja- että työntekijäsektorilla nostetaan esiin lukuisia parannusehdotuksia
ohjelman toteuttamisen suhteen. Kunnallissektorilla painotetaan etenkin uusien palkkausjärjestelmien kehittämistä ja segregaation lieventämistä.
Sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöt osallistuvat aktiivisesti samapalkkaisuus-keskusteluun. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen mielipiteisiin ja kommentteihin vaikuttavat niiden roolit edustamiensa henkilöiden etu- ja painostusryhminä. Ryhmän omien etujen korostaminen nousee myös ohjelman yhteydessä merkittävään osaan, ja se vaikuttaa osaltaan näiden ryhmien ja järjestöjen kommentointiin ja politikointiin.
Tutkin suomalaisen Samapalkkaisuusohjelman kuntasektorin työntekijä- ja työnantajaosapuolten mielipiteitä ja kannanottoja Samapalkkaisuusohjelman tavoitteisiin ja toimiin liittyen. Tarkempaan käsittelyyn valikoitui runsaasti samapalkkaisuutta kommentoivia matalapalkkaisten ja naisvaltaisten alojen ammattijärjestöjä. Vertailen näitä huomioita ja yhteyksiä myös laajemmin suomalaiseen työmarkkinapolitiikkaan sekä painostusryhmien toimintaan. Tämä auttaa minua ymmärtämään entistä enemmän työnantaja- ja työntekijäosapuolten kannanottojen taustaa laajemmassa asiayhteydessä.
Työn menetelmäksi valitsin tapaustutkimuksen, jonka lisäksi työn näkökulmaksi valikoitui vertaileva politiikan tutkimus. Näiden lisäksi tulkinnassa minua auttavat kriittinen sisällönanalyysi ja avoin normatiivinen lähestymistapa.
Työn keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa seuraavat termit: Samapalkkaisuusohjelma, samapalkkaisuus, palkkaerot, palkkakuoppa, painostusryhmät, painostuspolitiikka, etujärjestöt, politikointi, eripalkkaisuus, palkkasyrjintä, tasa-arvo, eriarvoisuus, kuntasektori, segregaatio, tasa-arvo-, matalapalkka- ja naispalkkaerät, palkkausjärjestelmät sekä samapalkkaisuusperiaate.
Tutkimukseni keskeisiä tutkimustuloksia ovat esimerkiksi seuraavat väitteet. Ensinnäkin kunnallissektorin työnantaja- ja työntekijäjärjestöillä on joitain erimielisyyksiä Samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden toteutumiseen ja toteuttamiseen liittyen. Sekä työnantaja- että työntekijäsektorilla korostetaan kyseisen ohjelman tärkeyttä, mutta sen rahoitukseen liittyy erimielisyyksiä. Kunnallinen työnantajaosapuoli odottaa valtiolta tukea ohjelman rahoitukseen, kun taas työntekijäjärjestöt peräänkuuluttavat sekä kunnallisen työnantajasektorin että valtion rooleja ohjelman rahoituksessa, myös heikon taloudellisen tilanteen yhteydessä. Erimielisyyksiä työnantaja- ja työntekijäsektoreiden välillä löytyy muun muassa riittävien samapalkkaisuus-, tasa-arvo- ja naispalkkaerien yhteydessä. Työntekijäsektorilla painotetaan juuri riittävän suuria euro- ja senttipainotteisia korotuksia Samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden edistämisen kannalta. Sekä työnantaja- että työntekijäsektorilla nostetaan esiin lukuisia parannusehdotuksia
ohjelman toteuttamisen suhteen. Kunnallissektorilla painotetaan etenkin uusien palkkausjärjestelmien kehittämistä ja segregaation lieventämistä.
Sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöt osallistuvat aktiivisesti samapalkkaisuus-keskusteluun. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen mielipiteisiin ja kommentteihin vaikuttavat niiden roolit edustamiensa henkilöiden etu- ja painostusryhminä. Ryhmän omien etujen korostaminen nousee myös ohjelman yhteydessä merkittävään osaan, ja se vaikuttaa osaltaan näiden ryhmien ja järjestöjen kommentointiin ja politikointiin.