POHJOIS-SUOMEN MENESTYKSEKKÄÄN ALUEKEHITYKSEN EVÄÄT ALUEEN KANSANEDUSTAJIEN NÄKÖKULMASTA
LAHTINEN, JENNI (2012)
LAHTINEN, JENNI
2012
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22836
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22836
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu-tutkielmassani Lapin ja Oulun vaalipiirien kauden 2011–15 kansanedustajien mielipiteitä siitä, mitkä ovat tärkeimmät aluepoliittiset toimet, joiden avulla Pohjois-Suomen aluekehitystä saadaan nousujohteisemmaksi. Tutkielmassani kiinnitän huomiota myös siihen, millä keinoilla omaa näkemystä toivottavasta aluekehityksestä yritetään tehdä vakuuttavaksi. Näiden kysymysten pohjalta suoritan vertailua puolueiden välisten erojen ja samankaltaisuuksien perusteella.
Menetelmänäni käytän retorista diskurssianalyysiä, jonka avulla erittelen vakuuttamisen keinoja, sekä sisällönanalyysiä, jonka avulla jaottelen toivottavia toimia ja niiden perusteluja. Lisäksi käytän sisällönanalyysiä verratessani tutkimusaineistoani, eli Pohjois-Suomen kansanedustajien kotisivu- ja blogikirjoituksia, kunkin puolueen vuoden 2011 vaaliohjelmasta löytyviin linjauksiin. Ajallisesti olen rajannut tutkimusaineistoni syksystä 2010 vuoden 2011 loppuun saakka.
Tutkimustulosten mukaan puolueet ovat usein yhtä mieltä toivottavista toimista, mutta se millä keinoille ne toteutetaan, tai kuinka paljon ympäristökysymyksiä tulisi huomioida niitä toteutettaessa, vaihtelee. Liikennehankkeista tärkeimmäksi koetaan Seinäjoki-Oulu junaradan peruskorjaus. Kaivoshankkeita kaikki puolueet pitävät suurena mahdollisuutena, mutta vasemmistoliitto ja vihreät asettaisivat tiukimmat rajat yritysten ympäristönormien noudattamiselle. Energiaratkaisujen suhteen kokoomus on ydinvoimamyönteisin ja vihreät kielteisin. Kokoomusta lukuun ottamatta, kaikki puolueet nostavat uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen esille. Maatalous ja porotalous yhdistävät keskustaa ja perussuomalaisia, sillä molemmat haluavat turvata näiden elinkeinojen aseman. Keskusta ja kokoomus ovat lisäksi huolissaan luonnonlohen tulevaisuudesta. Mitä tulee työ-teemaan, kokoomus panostaisi yrittäjyyteen ja keskusta alueellistamiseen. Vasemmistoliittoa ja sosiaalidemokraatit panostaisivat sen sijaan työttömyyden hoitoon. Koulutuspaikkojen lakkauttamisen keskusta, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto näkevät aluekehitykselle haitallisena. Syyt siihen, miksi puolueet korostavat tiettyjä toimia, liittyvät heidän puolueideologiaansa, kannattajakuntaansa sekä henkilökohtaisiin sidonnaisuuksiin ja ammattiin.
Eniten vakuuttelun tukena käytetään erilaisia me ja muut -vastakkaisasetteluja, esimerkiksi etelän ja pohjoisen välillä. Lisäksi useissa kirjoituksissa toimien tarpeellisuutta painotetaan välttämättömyysretoriikalla avulla, sekä kategorisoimalla ja kvantifioimalla jotkin asiat tavoitteesta riippuen positiivisesti tai negatiivisesti.
Asiasanat: aluepolitiikka, aluekehitys, alueiden eriytyneisyys, puolueet
Menetelmänäni käytän retorista diskurssianalyysiä, jonka avulla erittelen vakuuttamisen keinoja, sekä sisällönanalyysiä, jonka avulla jaottelen toivottavia toimia ja niiden perusteluja. Lisäksi käytän sisällönanalyysiä verratessani tutkimusaineistoani, eli Pohjois-Suomen kansanedustajien kotisivu- ja blogikirjoituksia, kunkin puolueen vuoden 2011 vaaliohjelmasta löytyviin linjauksiin. Ajallisesti olen rajannut tutkimusaineistoni syksystä 2010 vuoden 2011 loppuun saakka.
Tutkimustulosten mukaan puolueet ovat usein yhtä mieltä toivottavista toimista, mutta se millä keinoille ne toteutetaan, tai kuinka paljon ympäristökysymyksiä tulisi huomioida niitä toteutettaessa, vaihtelee. Liikennehankkeista tärkeimmäksi koetaan Seinäjoki-Oulu junaradan peruskorjaus. Kaivoshankkeita kaikki puolueet pitävät suurena mahdollisuutena, mutta vasemmistoliitto ja vihreät asettaisivat tiukimmat rajat yritysten ympäristönormien noudattamiselle. Energiaratkaisujen suhteen kokoomus on ydinvoimamyönteisin ja vihreät kielteisin. Kokoomusta lukuun ottamatta, kaikki puolueet nostavat uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen esille. Maatalous ja porotalous yhdistävät keskustaa ja perussuomalaisia, sillä molemmat haluavat turvata näiden elinkeinojen aseman. Keskusta ja kokoomus ovat lisäksi huolissaan luonnonlohen tulevaisuudesta. Mitä tulee työ-teemaan, kokoomus panostaisi yrittäjyyteen ja keskusta alueellistamiseen. Vasemmistoliittoa ja sosiaalidemokraatit panostaisivat sen sijaan työttömyyden hoitoon. Koulutuspaikkojen lakkauttamisen keskusta, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto näkevät aluekehitykselle haitallisena. Syyt siihen, miksi puolueet korostavat tiettyjä toimia, liittyvät heidän puolueideologiaansa, kannattajakuntaansa sekä henkilökohtaisiin sidonnaisuuksiin ja ammattiin.
Eniten vakuuttelun tukena käytetään erilaisia me ja muut -vastakkaisasetteluja, esimerkiksi etelän ja pohjoisen välillä. Lisäksi useissa kirjoituksissa toimien tarpeellisuutta painotetaan välttämättömyysretoriikalla avulla, sekä kategorisoimalla ja kvantifioimalla jotkin asiat tavoitteesta riippuen positiivisesti tai negatiivisesti.
Asiasanat: aluepolitiikka, aluekehitys, alueiden eriytyneisyys, puolueet