Koulutuksellinen eriarvoisuus Brasiliassa: köyhän ihmisen subjektipositiot julkisessa kansalaiskeskustelussa
VANHANEN, WILHELMIINA (2012)
VANHANEN, WILHELMIINA
2012
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22560
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22560
Tiivistelmä
Brasilian koulutusjärjestelmä on tällä hetkellä suurten haasteiden edessä. Brasilian koulutusverkko on kattava ja lähes kaikki kouluikäiset lapset käyvät koulua. Silti viidesosa kansasta on edelleen lukutaidottomia. Brasilian koulutusjärjestelmä on jaettu ilmaisiin julkisiin kouluihin ja maksullisiin yksityisiin kouluihin. Tutkimusten mukaan suurimpana ongelmana on koulutuksen huono laatu, joka koskettaa erityisesti julkisia kouluja.
Tavoitteenani on tuoda kansalaisnäkökulma Brasilian koulutuksen tutkimuksen kenttään. Analysoin tutkimuksessani julkista kansalaiskeskustelua: tarkastelen sitä, miten köyhän ihmisen asemaa tehdään ymmärrettäväksi koulutuksen kontekstissa. Tutkimuksen aineistona on verkossa käyty keskustelu Brasilian Yahoo!:n verkkopalvelussa. Olen analysoinut 103 verkkopalvelun käyttäjän kommentit yhden käyttäjän esittämään, koulutusta ja köyhyyttä koskevaan kysymykseen. Diskurssianalyyttisen perinteen mukaisesti analyysi kohdistuu siihen, kuinka arkipuheessa, kielen käytön vaihteluilla tuotetaan köyhälle ihmiselle subjektipositioita koulutuksen kontekstissa suhteessa rikkaaseen ihmiseen.
Tutkimukseni viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Sen mukaan todellisuutta tuotetaan jokapäiväisissä toiminnoissa. Vaikka näen koulutuksen, köyhyyden ja eriarvoisuuden tosiasiallisina olemassa oleviksi, näen ne myös sosiaalisessa kanssakäymisessä tuotetuiksi. Teoreettista taustaani syventää myös teoria koulutuksesta ja sosialisaatiosta.
Analyysini tuloksena tulkitsin aineistosta neljä erilaista diskurssia, jotka ovat sisäisesti yhtenäisiä puhetapoja, joilla köyhyyden ja kouluttamattomuuden suhteesta puhutaan. Nämä diskurssit ovat Köyhyys ja kouluttamattomuus umpikujana, Mahdollisuuksien äärellä, Ulkopuolisuus sekä Sydämen sivistys. Jokaisessa diskurssissa köyhyydelle ja kouluttamattomuudelle rakentui tietynlainen suhde. Tarkastelin jokaisen diskurssin sisällä köyhälle ihmiselle tuotettuja subjektipositioita. Diskursseissa positioitiin köyhää ihmistä vaihtelevasti rikkaaseen verraten. Pääosin diskursseissa positioitiin köyhää ihmistä kuitenkin vahvasti huonompaan asemaan rikkaaseen nähden. Tulkintani on, että kansalaisnäkökulmasta julkisiin ja yksityisiin kouluihin jakautunut brasilialainen koulutusjärjestelmä ylläpitää eriarvoisuutta. Diskurssit, niissä rakentuvat positioinnit ja aikaisempi tutkimus johtavat lisäksi toiseen tulkintaan. Niistä on tulkittavissa, että julkinen koulutus tuottaisi Brasiliassa tällä hetkellä myös funktionaalisesti kouluttamattomia ihmisiä.
Asiasanat:Koulutus, köyhyys, eriarvoisuus, Brasilia, subjektipositio
Tavoitteenani on tuoda kansalaisnäkökulma Brasilian koulutuksen tutkimuksen kenttään. Analysoin tutkimuksessani julkista kansalaiskeskustelua: tarkastelen sitä, miten köyhän ihmisen asemaa tehdään ymmärrettäväksi koulutuksen kontekstissa. Tutkimuksen aineistona on verkossa käyty keskustelu Brasilian Yahoo!:n verkkopalvelussa. Olen analysoinut 103 verkkopalvelun käyttäjän kommentit yhden käyttäjän esittämään, koulutusta ja köyhyyttä koskevaan kysymykseen. Diskurssianalyyttisen perinteen mukaisesti analyysi kohdistuu siihen, kuinka arkipuheessa, kielen käytön vaihteluilla tuotetaan köyhälle ihmiselle subjektipositioita koulutuksen kontekstissa suhteessa rikkaaseen ihmiseen.
Tutkimukseni viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Sen mukaan todellisuutta tuotetaan jokapäiväisissä toiminnoissa. Vaikka näen koulutuksen, köyhyyden ja eriarvoisuuden tosiasiallisina olemassa oleviksi, näen ne myös sosiaalisessa kanssakäymisessä tuotetuiksi. Teoreettista taustaani syventää myös teoria koulutuksesta ja sosialisaatiosta.
Analyysini tuloksena tulkitsin aineistosta neljä erilaista diskurssia, jotka ovat sisäisesti yhtenäisiä puhetapoja, joilla köyhyyden ja kouluttamattomuuden suhteesta puhutaan. Nämä diskurssit ovat Köyhyys ja kouluttamattomuus umpikujana, Mahdollisuuksien äärellä, Ulkopuolisuus sekä Sydämen sivistys. Jokaisessa diskurssissa köyhyydelle ja kouluttamattomuudelle rakentui tietynlainen suhde. Tarkastelin jokaisen diskurssin sisällä köyhälle ihmiselle tuotettuja subjektipositioita. Diskursseissa positioitiin köyhää ihmistä vaihtelevasti rikkaaseen verraten. Pääosin diskursseissa positioitiin köyhää ihmistä kuitenkin vahvasti huonompaan asemaan rikkaaseen nähden. Tulkintani on, että kansalaisnäkökulmasta julkisiin ja yksityisiin kouluihin jakautunut brasilialainen koulutusjärjestelmä ylläpitää eriarvoisuutta. Diskurssit, niissä rakentuvat positioinnit ja aikaisempi tutkimus johtavat lisäksi toiseen tulkintaan. Niistä on tulkittavissa, että julkinen koulutus tuottaisi Brasiliassa tällä hetkellä myös funktionaalisesti kouluttamattomia ihmisiä.
Asiasanat:Koulutus, köyhyys, eriarvoisuus, Brasilia, subjektipositio