"Optimistit rakentavat maailmaa." Olavi Kajala Lahden kaupunginjohtajana 1942-1967
JÄRVINEN, MARIA (2012)
JÄRVINEN, MARIA
2012
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22545
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22545
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään Lahden kaupungin ja kaupunkikuvan kehittymistä ekonomi, lainopin kandidaatti Olavi Kajalan kaupunginjohtajakautena 1942–1967. Tutkielman keskipisteenä ovat Olavi Kajalan henkilökuva ja hänen uransa Lahden kaupunginjohtajana. Kajala toimi myös kansanedustajana neljään otteeseen. Olavi Kajalan hankkeista esitellään muutamia esimerkkitapauksia, sekä toteutuneita että toteutumattomia. Tutkielma etenee kronologisesti Olavi Kajalan nuoruusvuosista kuolemaan saakka henkilö- ja kaupunkihistoriallisen kerronnan avulla. Keskeisimpänä lähdeaineistona tutkielmassa käytettiin Tampereen ja Lahden kunnalliskertomuksia.
Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, 1940–1960-luvut olivat voimakkaan kasvun ja kehityksen aikaa. Jälleenrakentamisen aikana sotien loppumisesta 1950-luvun alkuun ja pitkälle 1960-luvulle Suomi suoritti sotakorvauksia, rakensi uusia asuntoja, kouluja ja sairaaloita. Kaupungit kasvoivat, kun ihmisiä muutti maalta kaupunkiin töiden ja paremman elämän perässä. Kuntien virkamieshallinto kasvoi ja aiheutti lisää verorasitusta. Lahti oli väestönkasvultaan Suomen nopeimpia kaupunkeja.
Lahden näyttävä rakennustoiminta, paikallishallinto ja Salpausselän MM-kilpailut olivat maankuuluja. Lahden kaupungille syntyi imago jo pelkästään siitä, että se pysyi pitkään Suomen nuorimpana kaupunkina. Kaupunkia kuvattiin Suomen amerikkalaisimmaksi. Toisaalta Karjalasta ja erityisesti Viipurista sodan alta muuttanut siirtoväki vaikutti kaupunkikuvaan voimakkaasti, jopa niin että Lahtea nimitettiin pikku-Viipuriksi. Olavi Kajalan aikana rakennettiin mm. pitkään suunnitteilla ollut Fellmanin pellon alue. Reippaan rakennustahdin ohella kaupunki oli profiloitunut myös teollisuuskaupungiksi, ja se oli kuuluisa etenkin huonekalu- ja vaateteollisuudesta
Olavi Kajala teki paljon töitä saadakseen Suomelle ja etenkin Lahdelle näkyvyyttä länsimaissa. Hän osasi hyödyntää lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia suhteitaan. Hänen aikanaan Lahti sai myös uusia ystävyyskaupunkeja. Olavi Kajalan tavoitteena oli urbaani ja kansainvälinen suur-Lahti, joka tarjoaisi asukkailleen hyvätasoista asumista modernissa ja viihtyisässä ympäristössä, kulttuuria, urheilua ja kunnallisia palveluita. Lahtelaiset olivat ylpeitä kaupungistaan, jossa oli leveät ja päällystetyt kadut, uusia hyvin varusteltuja kouluja ja urheilupaikkoja ja -kilpailuja, messutapahtumia ja tyylikäs Konserttitalo.
Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, 1940–1960-luvut olivat voimakkaan kasvun ja kehityksen aikaa. Jälleenrakentamisen aikana sotien loppumisesta 1950-luvun alkuun ja pitkälle 1960-luvulle Suomi suoritti sotakorvauksia, rakensi uusia asuntoja, kouluja ja sairaaloita. Kaupungit kasvoivat, kun ihmisiä muutti maalta kaupunkiin töiden ja paremman elämän perässä. Kuntien virkamieshallinto kasvoi ja aiheutti lisää verorasitusta. Lahti oli väestönkasvultaan Suomen nopeimpia kaupunkeja.
Lahden näyttävä rakennustoiminta, paikallishallinto ja Salpausselän MM-kilpailut olivat maankuuluja. Lahden kaupungille syntyi imago jo pelkästään siitä, että se pysyi pitkään Suomen nuorimpana kaupunkina. Kaupunkia kuvattiin Suomen amerikkalaisimmaksi. Toisaalta Karjalasta ja erityisesti Viipurista sodan alta muuttanut siirtoväki vaikutti kaupunkikuvaan voimakkaasti, jopa niin että Lahtea nimitettiin pikku-Viipuriksi. Olavi Kajalan aikana rakennettiin mm. pitkään suunnitteilla ollut Fellmanin pellon alue. Reippaan rakennustahdin ohella kaupunki oli profiloitunut myös teollisuuskaupungiksi, ja se oli kuuluisa etenkin huonekalu- ja vaateteollisuudesta
Olavi Kajala teki paljon töitä saadakseen Suomelle ja etenkin Lahdelle näkyvyyttä länsimaissa. Hän osasi hyödyntää lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia suhteitaan. Hänen aikanaan Lahti sai myös uusia ystävyyskaupunkeja. Olavi Kajalan tavoitteena oli urbaani ja kansainvälinen suur-Lahti, joka tarjoaisi asukkailleen hyvätasoista asumista modernissa ja viihtyisässä ympäristössä, kulttuuria, urheilua ja kunnallisia palveluita. Lahtelaiset olivat ylpeitä kaupungistaan, jossa oli leveät ja päällystetyt kadut, uusia hyvin varusteltuja kouluja ja urheilupaikkoja ja -kilpailuja, messutapahtumia ja tyylikäs Konserttitalo.