Myasthenia gravis Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella
TURUNEN, ELINA (2012)
TURUNEN, ELINA
2012
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22164
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22164
Tiivistelmä
Myasthenia gravis on harvinainen autoimmuuniperäinen hermo-lihasliitoksen sairaus, joka ilmenee poikkijuovaisten lihasten heikkoutena. Tyypillisesti oireisto alkaa okulaariseudusta. Suurella osalla potilaista sairaus yleistyy ja hermo-lihasliitoksen häiriöitä esiintyy myös bulbaariseudussa ja muualla elimistössä. Diagnostiikka perustuu kliinisiin oireisiin, asetyylikoliinireseptorivasta-aineisiin sekä neurofysiologisiin testeihin. Tautia ei voida parantaa, mutta monella potilaalla tauti saadaan remissioon lääkityksen ja tymektomian avulla. Tutkimus käsittelee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin myasteniapotilaita. Alueella ei ole aiemmin tehty vastaavanlaista tutkimusta. Mukana ovat Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 01.01.1999–02.07.2009 hoidetut myasteniapotilaat, joita oli yhteensä 113. Tutkimusta varten heidän potilaspapereistaan poimittiin mielenkiinnon kohteina olleita muuttujia. Kiinnostuneita oltiin esimerkiksi potilaiden ikä- ja sukupuolijakaumasta, sairastumishetkestä ja taudinkulusta sekä hoidosta.Myastenian esiintyvyys oli Pirkanmaalla hieman keskimääräistä suurempi. Aineistossa oli enemmän miehiä kuin naisia, mikä on myastenialle epätyypillistä. Miesten ja naisten sairastumisiät vastasivat aiempien tutkimusten tuloksia. Tauti diagnosoitiin melko nopeasti, keskimäärin viiden kuukauden kuluttua oireiden alkamisesta. Suurella osalla potilaista tauti saatiin ajan myötä remissioon. Patologinen kateenkorva löytyi huonosti rintakehän kuvantamistutkimuksilla. Kateenkorvan histologista hyperplasiaa esiintyi huomattavasti enemmän kuin kuvantamislöydösten perusteella olisi voinut olettaa. Lääkkeistä yleisimmin käytössä olivat pyridostigmiini, kortikosteroidit ja atsatiopriini. Pyridostigmiini kuului lähes joka potilaan lääkitykseen. Vajaalla puolella se oli ainoana lääkkeenä. Kortikosteroidi oli käytössä alle puolella. Vajaalla kolmanneksella potilaista oli lääkityksenä sekä pyridostigmiini, kortisoni että atsatiopriini. Tymektomia oli tehty yli puolelle.