Näyttöön perustuvien käytäntöjen hyödyntäminen sosiaalityössä
BJÖRNINEN, JUSSI (2012)
BJÖRNINEN, JUSSI
2012
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22163
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22163
Tiivistelmä
Sosiaalityöntekijän on usein vaikea kuvata tai erotella käyttämiään menetelmiä. Metodien epämääräisyys on antanut aihetta arvostella sosiaalityön professionaalista asemaa. Näyttöön perustuvien käytäntöjen hyödyntäminen tekee menetelmät näkyviksi sekä osoittaa niiden tutkimuksellisen pohjan ja vaikutukset. Näyttöön perustuvia menetelmiä hyödyntämällä voidaan turvata ja perustella sosiaalityön akateemista identiteettiä sekä vastata poliittisten päättäjien esittämään vaatimukseen vaikuttavuuden ja hyödyllisyyden osoittamisesta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia näyttöön perustuvien käytäntöjen hyödyntämistä sosiaalityössä. Tutkimuksessa tarkastellaan toimintatutkimuksen prosessin tuottamia havaintoja menetelmän hyödyntämisestä ja sen asettamista vaatimuksista aikuissosiaalityön kontekstissa.
Näyttöön perustuva käytäntö voidaan määritellä kahdella tapaa. Positivistinen lähestymistapa on tarkkaan määritelty käytäntö, jonka vaikuttavuus on osoitettu vahvan tutkimuksellisen näytön avulla. Pragmaattinen lähestymistapa näyttöön perustuvaan käytäntöön on nähdä se päätöksentekoprosessina, jossa paras saatavilla oleva tutkimusnäyttö integroidaan sosiaalityöntekijän asiantuntemuksen avulla asiakkaan arvoihin ja odotuksiin sopivaksi.
Tutkimusstrategiana on toimintatutkimus, koska tarkoituksena on tutkia nimenomaan prosessia, jota ei tällä hetkellä vielä ole käynnissä. Toimintatutkimus on tutkimusmenetelmä, jossa tutkijalla on aktiivinen rooli. Toimintaprosessi toteutettiin keskikokoisen kaupungin aikuissosiaalityön yksikössä alkuvuodesta 2011. Toimintatutkimuksessa yksikön työntekijät muodostivat palvelukokonaisuuden tutkimusnäyttöä omaavista sosiaalityön menetelmistä. Palvelukokonaisuuden tarkoituksena on tarjota sosiaalityöntekijälle vaikuttaviksi osoitettuja menetelmiä toimeentulotukiasiakkaana olevan nuoren tukemisessa opintoihin tai opinnoissaan.
Toimintatutkimuksen aikana pragmaattinen lähestymistapa näyttöön perustuvaan käytäntöön valikoitui käyttökelpoisimmaksi tavaksi hyödyntää tätä menetelmää aikuissosiaalityön arjessa. Näyttöön perustuvat käytännöt toimivat päätöksentekoprosessina, jossa tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden asettamaan vastattavissa olevaan kysymykseen haettiin paras mahdollinen saatavilla oleva näyttö eri käytännöistä.
Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena on, että näyttöön perustuvien käytäntöjen hyödyntäminen tarjoaa sosiaalityölle keinon rakentaa tutkimuksiin perustuvia ja eettisesti kestäviä palvelukokonaisuuksia. Näyttöön perustuvat käytännöt tarjoavat systemaattisen mallin kehittämiselle ja vaativat sosiaalityöntekijöiltä päätöksentekoprosessin tietopohjan laajentamista tutkittuihin vaikutuksiin. Pragmaattinen lähestymistapa näyttöön perustuviin käytäntöihin muuttaa sosiaalityöntekijöiden asiantuntemuksen ja kokemusten asemaa päätöksentekoprosessissa. Asiantuntemus ei toimi päätöksenteon tietopohjana, vaan siitä tulee väline, jolla tutkittua näyttöä hyödynnetään. Tutkimus osoitti näyttöön perustuvien käytäntöjen hyödyntämisen olevan mahdollista toteuttaa sosiaalityön arjessa ilman kohtuuttomia resurssi- tai aikatauluvaateita.
Asiasanat:Näyttöön perustuva käytäntö, toimintatutkimus, aikuissosiaalityö
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia näyttöön perustuvien käytäntöjen hyödyntämistä sosiaalityössä. Tutkimuksessa tarkastellaan toimintatutkimuksen prosessin tuottamia havaintoja menetelmän hyödyntämisestä ja sen asettamista vaatimuksista aikuissosiaalityön kontekstissa.
Näyttöön perustuva käytäntö voidaan määritellä kahdella tapaa. Positivistinen lähestymistapa on tarkkaan määritelty käytäntö, jonka vaikuttavuus on osoitettu vahvan tutkimuksellisen näytön avulla. Pragmaattinen lähestymistapa näyttöön perustuvaan käytäntöön on nähdä se päätöksentekoprosessina, jossa paras saatavilla oleva tutkimusnäyttö integroidaan sosiaalityöntekijän asiantuntemuksen avulla asiakkaan arvoihin ja odotuksiin sopivaksi.
Tutkimusstrategiana on toimintatutkimus, koska tarkoituksena on tutkia nimenomaan prosessia, jota ei tällä hetkellä vielä ole käynnissä. Toimintatutkimus on tutkimusmenetelmä, jossa tutkijalla on aktiivinen rooli. Toimintaprosessi toteutettiin keskikokoisen kaupungin aikuissosiaalityön yksikössä alkuvuodesta 2011. Toimintatutkimuksessa yksikön työntekijät muodostivat palvelukokonaisuuden tutkimusnäyttöä omaavista sosiaalityön menetelmistä. Palvelukokonaisuuden tarkoituksena on tarjota sosiaalityöntekijälle vaikuttaviksi osoitettuja menetelmiä toimeentulotukiasiakkaana olevan nuoren tukemisessa opintoihin tai opinnoissaan.
Toimintatutkimuksen aikana pragmaattinen lähestymistapa näyttöön perustuvaan käytäntöön valikoitui käyttökelpoisimmaksi tavaksi hyödyntää tätä menetelmää aikuissosiaalityön arjessa. Näyttöön perustuvat käytännöt toimivat päätöksentekoprosessina, jossa tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden asettamaan vastattavissa olevaan kysymykseen haettiin paras mahdollinen saatavilla oleva näyttö eri käytännöistä.
Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena on, että näyttöön perustuvien käytäntöjen hyödyntäminen tarjoaa sosiaalityölle keinon rakentaa tutkimuksiin perustuvia ja eettisesti kestäviä palvelukokonaisuuksia. Näyttöön perustuvat käytännöt tarjoavat systemaattisen mallin kehittämiselle ja vaativat sosiaalityöntekijöiltä päätöksentekoprosessin tietopohjan laajentamista tutkittuihin vaikutuksiin. Pragmaattinen lähestymistapa näyttöön perustuviin käytäntöihin muuttaa sosiaalityöntekijöiden asiantuntemuksen ja kokemusten asemaa päätöksentekoprosessissa. Asiantuntemus ei toimi päätöksenteon tietopohjana, vaan siitä tulee väline, jolla tutkittua näyttöä hyödynnetään. Tutkimus osoitti näyttöön perustuvien käytäntöjen hyödyntämisen olevan mahdollista toteuttaa sosiaalityön arjessa ilman kohtuuttomia resurssi- tai aikatauluvaateita.
Asiasanat:Näyttöön perustuva käytäntö, toimintatutkimus, aikuissosiaalityö