SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS: KANSALAISJÄRJESTÖJEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS HIV:N TARTUNTOJEN EHKÄISYSSÄ PIENI- JA KESKITULOISISSA MAISSA
KALLIOMAA, MARI (2012)
KALLIOMAA, MARI
2012
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22140
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22140
Tiivistelmä
TAUSTA: Kansalaisjärjestöillä on pitkä historia kansanterveystyössä. Ne ovat olleet ei-valtiollinen keino kansalaisille edistää terveyttä. Kansalaisjärjestöt ovat toimineet monilla eri tavoilla terveyden hyväksi kuten vaikuttamalla ihmisten asenteisiin tai kampanjoimalla parempien terveyspalvelujen puolesta. Viimeisimpinä vuosikymmeninä kansalaisjärjestöt ovat tulleet näkyvämmiksi, moninaisimmiksi, lukuisammiksi ja merkittävimmiksi rahoituksellisesti. Kansalaisjärjestöt toimivat edistämällä terveyttä, ehkäisemällä sairauksia, tarjoamalla hoitoa ja kuntoutusta. On olemassa tiettyihin sairauksiin kuten esimerkiksi human immunodeficiency virus (HIV) -tartuntoihin ja acquired immune deficiency oireyhtymään (AIDS) keskittyneitä kansalaisjärjestöjä, jotka ovat alkaneet johtaa työtä haasteiden voittamiseksi. Globaalisti HIV/AIDS on merkittävä ongelma. Vuonna 2009 AIDS:n vastaiseen työhön käytettiin noin 15,9 miljardia dollaria, mikä on noin puolet enemmän kuin pieni- ja keskituloiset maat pystyivät itse sijoittamaan AIDS:n vastaiseen työhön.
METODIT: Tämä katsaus on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, ja tässä katsauksessa on edetty PRISMA (Preferred Reporting Items of Systematic reviews and Meta-Analyses) -julkilausuman ohjeiden mukaisesti niitä soveltaen.
TULOKSET: Aineistoa läpikäydessä esiin nousi kuusi eri aihepiiriä, joiden mukaan artikkelit on jaoteltu. Nämä kuusi aihepiiriä ovat suonensisäisten huumeiden käyttäjät (3 tutkimusta), seksityöläiset ja miehet, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa (4 tutkimusta), vertikaalinen tartunta (3 tutkimusta), terveyskasvatus (5 tutkimusta) ja vapaaehtoinen HIV:n testaus ja neuvonta (2 tapausselostusta). Kaikissa 19 tutkimuksessa on positiivista näyttöä kansalaisjärjestön toiminnasta HIV:n ennaltaehkäisemiseksi, mutta näytönaste on vaihtelevaa. Kahdeksassa tutkimuksessa näytönaste on hyvin heikkoa, viidessä heikkoa ja kuudessa kohtalaista.
JOHTOPÄÄTÖKSET: Kansalaisjärjestöjen toiminnan vaikuttavuudesta HIV-infektion ennaltaehkäisyssä tarvittaisiin lisää tutkimustietoa varsinkin Afrikasta, missä HIV-epidemia on laajin ja minne suuntautuu paljon HIV:n vastaiseen työhön ohjatuista varoista. Laajemmalla ja näytönasteeltaan paremmalla tutkimustiedolla voitaisiin kansalaisjärjestöjen toimintaa kehittää ja toiminnasta saada kustannustehokkaampaa, jolloin useampi HIV:n tartunta voitaisiin ehkäistä.
Asiasanat:Kehitysmaat, nongovernmental organization, civil society organization, AIDS, human immunodeficiency virus, ennaltaehkäisy
METODIT: Tämä katsaus on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, ja tässä katsauksessa on edetty PRISMA (Preferred Reporting Items of Systematic reviews and Meta-Analyses) -julkilausuman ohjeiden mukaisesti niitä soveltaen.
TULOKSET: Aineistoa läpikäydessä esiin nousi kuusi eri aihepiiriä, joiden mukaan artikkelit on jaoteltu. Nämä kuusi aihepiiriä ovat suonensisäisten huumeiden käyttäjät (3 tutkimusta), seksityöläiset ja miehet, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa (4 tutkimusta), vertikaalinen tartunta (3 tutkimusta), terveyskasvatus (5 tutkimusta) ja vapaaehtoinen HIV:n testaus ja neuvonta (2 tapausselostusta). Kaikissa 19 tutkimuksessa on positiivista näyttöä kansalaisjärjestön toiminnasta HIV:n ennaltaehkäisemiseksi, mutta näytönaste on vaihtelevaa. Kahdeksassa tutkimuksessa näytönaste on hyvin heikkoa, viidessä heikkoa ja kuudessa kohtalaista.
JOHTOPÄÄTÖKSET: Kansalaisjärjestöjen toiminnan vaikuttavuudesta HIV-infektion ennaltaehkäisyssä tarvittaisiin lisää tutkimustietoa varsinkin Afrikasta, missä HIV-epidemia on laajin ja minne suuntautuu paljon HIV:n vastaiseen työhön ohjatuista varoista. Laajemmalla ja näytönasteeltaan paremmalla tutkimustiedolla voitaisiin kansalaisjärjestöjen toimintaa kehittää ja toiminnasta saada kustannustehokkaampaa, jolloin useampi HIV:n tartunta voitaisiin ehkäistä.
Asiasanat:Kehitysmaat, nongovernmental organization, civil society organization, AIDS, human immunodeficiency virus, ennaltaehkäisy