Kiinni elämässä. Narratiivinen tutkimus itsemurhaa yrittäneiden selviytymistarinoista
LEIPONEN, HEINI (2011)
LEIPONEN, HEINI
2011
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-10-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21835
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21835
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin itsemurhaa yrittäneiden tarinoita selviytymisestään itsemurhayrityksen jälkeen. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten selviytyminen jäsentyy itsemurhaa yrittäneiden elämäntarinoissa. Itsemurhiin liittyy paljon vääriä olettamuksia, jotka heikentävät itsetuhoisten asemaa yhteiskunnassa. Tutkielman tarkoituksena on antaa itsemurhaa yrittäneille mahdollisuus kertoa omaa tarinaansa, kumota myyttisiä uskomuksia ja tuottaa uutta tietoa keinoista selviytyä itsetuhoisuudesta.
Metodologisena lähestymistapana on käytetty narratiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 30 itsemurhaa yrittäneen selviytymistarinasta. Aineisto on kerätty kahdessa ammattilehdessä ja internetissä julkaistun ilmoituksen avulla. Analyysi on kaksivaiheinen. Ensin tarinoista on etsitty tarinatyyppejä, joiden keskeinen erottava piirre on itsemurha-ongelman ratkaisutavat. Analyysin toisessa vaiheessa on kiinnitetty huomiota tarinoissa piileviin kielikuviin, jotka havainnollistavat itsetuhoisuuden ja siitä selviytymisen kokemusta.
Analyysin avulla on muodostettu yhteensä viisi erilaista selviytymisen tarinatyyppiä: vuoristoratatarina, toipumistarina, pakotetun selviytymisen tarina, eheytymistarina ja luomistarina. Jokainen tyyppi sisältää omanlaisen selviytymispolkunsa. Selviytyminen saa kussakin tarinatyypissä erilaisen merkityksen: yhdelle se on elämän kriisien voittamista, toiselle mielenterveysongelmista toipumista, kolmannelle pakon tunnetta nousta ylös aamulla, neljännelle menneisyyden traumojen kohtaamista ja viidennelle elämän näkemistä uusin silmin. Keskeisimpiä selviytymistä edesauttavia tekijöitä ovat läheiset ja vertaistuki, harrastukset ja luonto, oman itsetuntemuksen lisääntyminen ja onnistumisen kokemukset, sekä ammattilaisten tarjoama apu ja tuki. Jokaisessa tarinatyypissä nämä painottuivat eri tavalla.
Tutkimus osoittaa, ettei itsetuhoisuudesta selviytymiseen ole vain yhtä vaan useita eri teitä. Sen vuoksi on tärkeää viitoittaa useita selviytymiseen johtavia reittejä, jotta mahdollisimman moni löytäisi niistä omansa. Yhteiskuntaamme tulisi pyrkiä luomaan sellainen avoimen kiinnostunut, välittävä ja itsetuhoisuuteen vastuullisemmin suhtautuva ilmapiiri, jotta mahdollisimman moni itsemurhayritys voitaisiin ehkäistä tulevaisuudessa.
Metodologisena lähestymistapana on käytetty narratiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 30 itsemurhaa yrittäneen selviytymistarinasta. Aineisto on kerätty kahdessa ammattilehdessä ja internetissä julkaistun ilmoituksen avulla. Analyysi on kaksivaiheinen. Ensin tarinoista on etsitty tarinatyyppejä, joiden keskeinen erottava piirre on itsemurha-ongelman ratkaisutavat. Analyysin toisessa vaiheessa on kiinnitetty huomiota tarinoissa piileviin kielikuviin, jotka havainnollistavat itsetuhoisuuden ja siitä selviytymisen kokemusta.
Analyysin avulla on muodostettu yhteensä viisi erilaista selviytymisen tarinatyyppiä: vuoristoratatarina, toipumistarina, pakotetun selviytymisen tarina, eheytymistarina ja luomistarina. Jokainen tyyppi sisältää omanlaisen selviytymispolkunsa. Selviytyminen saa kussakin tarinatyypissä erilaisen merkityksen: yhdelle se on elämän kriisien voittamista, toiselle mielenterveysongelmista toipumista, kolmannelle pakon tunnetta nousta ylös aamulla, neljännelle menneisyyden traumojen kohtaamista ja viidennelle elämän näkemistä uusin silmin. Keskeisimpiä selviytymistä edesauttavia tekijöitä ovat läheiset ja vertaistuki, harrastukset ja luonto, oman itsetuntemuksen lisääntyminen ja onnistumisen kokemukset, sekä ammattilaisten tarjoama apu ja tuki. Jokaisessa tarinatyypissä nämä painottuivat eri tavalla.
Tutkimus osoittaa, ettei itsetuhoisuudesta selviytymiseen ole vain yhtä vaan useita eri teitä. Sen vuoksi on tärkeää viitoittaa useita selviytymiseen johtavia reittejä, jotta mahdollisimman moni löytäisi niistä omansa. Yhteiskuntaamme tulisi pyrkiä luomaan sellainen avoimen kiinnostunut, välittävä ja itsetuhoisuuteen vastuullisemmin suhtautuva ilmapiiri, jotta mahdollisimman moni itsemurhayritys voitaisiin ehkäistä tulevaisuudessa.