Svenskar - hurdana är de? En enkätundersökning av nordiska ungdomars uppfattningar om svenskar och Sverige
LUKKA, LAURA (2011)
LUKKA, LAURA
2011
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21816
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21816
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimukseni käsittelee suomalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten nuorten käsityksiä ja mielikuvia Ruotsista ja ruotsalaisista. Tutkimukseni metodina olen käyttänyt kyselylomakkeita, jotka lähetettiin yhteen kouluun kussakin valitussa kaupungissa, jotka olivat Oslo, Kööpenhamina, Helsinki ja Nurmijärvi. Helsingissä kyselylomakkeeseen vastattiin ruotsinkielisessä koulussa, ja Nurmijärvellä lomakkeeseen vastanneet nuoret olivat äidinkielenään suomea puhuvia.
Tutkimukseni tarkoitus on ottaa selvää, millaisia käsityksiä Ruotsin naapurimaissa asuvilla 14-16 –vuotiailla nuorilla on Ruotsista ja ruotsalaisista. Tutkimuksessani otan myös selvää, onko käsityksissä maiden välisiä eroja, eli vallitseeko jossakin maassa sellainen stereotypia ruotsalaisista, jota ei esiinny muissa tutkimukseen osallistuvissa maissa. Tutkielman teoriaosuudessa esittelen tarkemmin mitä mm. stereotypiat, ennakkoluulot ja erilaiset ryhmäjaot ovat, sekä kuinka ne syntyvät. Kaikki ihmiset kuuluvat useisiin ryhmiin, kuten perhe, harrastusryhmä tai kansakunta. Ryhmät, joihin kuulumme, ovat niin sanottuja ingroup-ryhmiä, kun taas ryhmät, joihin emme kuulu ovat outgroup-ryhmiä. Voin siis todeta, että tutkimuksessani on kyse ingroup-jäsenien (suomalaiset, norjalaiset, tanskalaiset) mielipiteistä tietyn outgroup-ryhmän jäseniä kohtaan (ruotsalaiset). Ryhmien muodostaminen on ihmisille luontainen ja universaali piirre. Myös käsitykset, joita luomme muista, perustuvat heidän ryhmäjäsenyyksiinsä. Muodostamme siis käsityksiä muista heidän ryhmiensä perusteella ja luomme kategorioita, joihin luokittelemme ihmisiä ja ilmiöitä. Koska kaikkea informaatiota on mahdotan käsitellä itsenäisesti, ovat kategoriat välttämätön osa ihmisen ajattelua. Tämän vuoksi olen myös tutkimuksessani olettanut, että kyselyyn vastanneilla nuorilla on jonkinlaisia ennakkokäsityksiä, sekä positiivisia että negatiivisia, ruotsalaisia kohtaan.
Kyselytutkimukseni analyysissä esittelen tulokset lomakekysymys kerrallaan ja erittelen vastaukset ryhmittäin (suomenruotsalaiset, suomenkieliset suomalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset) mahdollisten erojen löytämiseksi. Kyselylomake sisälsi sekä kysymyksiä suljetuilla vastausvaihtoehdoilla, että muutamia avoimia kysymyksiä lomakkeen lopussa. Suljettujen kysymysten avulla saadut tulokset olivat hyvin samankaltaisia ryhmien välillä, mutta avoimien kysymysten avulla sain jokaisesta ryhmästä selville stereotypian tai muun käsityksen, jota muissa ryhmissä ei esiintynyt. Yleisesti voin kuitenkin tulosten pohjalta todeta, että kyselyyn vastanneiden nuorten ruotsikuva on positiivinen. Kyselylomakkeet suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi ovat liitteenä.
Asiasanat:stereotyper, fördomar, enkätundersökning, svenskar
Tutkimukseni tarkoitus on ottaa selvää, millaisia käsityksiä Ruotsin naapurimaissa asuvilla 14-16 –vuotiailla nuorilla on Ruotsista ja ruotsalaisista. Tutkimuksessani otan myös selvää, onko käsityksissä maiden välisiä eroja, eli vallitseeko jossakin maassa sellainen stereotypia ruotsalaisista, jota ei esiinny muissa tutkimukseen osallistuvissa maissa. Tutkielman teoriaosuudessa esittelen tarkemmin mitä mm. stereotypiat, ennakkoluulot ja erilaiset ryhmäjaot ovat, sekä kuinka ne syntyvät. Kaikki ihmiset kuuluvat useisiin ryhmiin, kuten perhe, harrastusryhmä tai kansakunta. Ryhmät, joihin kuulumme, ovat niin sanottuja ingroup-ryhmiä, kun taas ryhmät, joihin emme kuulu ovat outgroup-ryhmiä. Voin siis todeta, että tutkimuksessani on kyse ingroup-jäsenien (suomalaiset, norjalaiset, tanskalaiset) mielipiteistä tietyn outgroup-ryhmän jäseniä kohtaan (ruotsalaiset). Ryhmien muodostaminen on ihmisille luontainen ja universaali piirre. Myös käsitykset, joita luomme muista, perustuvat heidän ryhmäjäsenyyksiinsä. Muodostamme siis käsityksiä muista heidän ryhmiensä perusteella ja luomme kategorioita, joihin luokittelemme ihmisiä ja ilmiöitä. Koska kaikkea informaatiota on mahdotan käsitellä itsenäisesti, ovat kategoriat välttämätön osa ihmisen ajattelua. Tämän vuoksi olen myös tutkimuksessani olettanut, että kyselyyn vastanneilla nuorilla on jonkinlaisia ennakkokäsityksiä, sekä positiivisia että negatiivisia, ruotsalaisia kohtaan.
Kyselytutkimukseni analyysissä esittelen tulokset lomakekysymys kerrallaan ja erittelen vastaukset ryhmittäin (suomenruotsalaiset, suomenkieliset suomalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset) mahdollisten erojen löytämiseksi. Kyselylomake sisälsi sekä kysymyksiä suljetuilla vastausvaihtoehdoilla, että muutamia avoimia kysymyksiä lomakkeen lopussa. Suljettujen kysymysten avulla saadut tulokset olivat hyvin samankaltaisia ryhmien välillä, mutta avoimien kysymysten avulla sain jokaisesta ryhmästä selville stereotypian tai muun käsityksen, jota muissa ryhmissä ei esiintynyt. Yleisesti voin kuitenkin tulosten pohjalta todeta, että kyselyyn vastanneiden nuorten ruotsikuva on positiivinen. Kyselylomakkeet suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi ovat liitteenä.
Asiasanat:stereotyper, fördomar, enkätundersökning, svenskar