Strateginen joustavuus poliisihallinnon paikallistasolla
JYLHÄ, MIKA (2011)
JYLHÄ, MIKA
2011
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21649
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21649
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan strategisen joustavuuden käsitettä ja paikallispoliisin poliisilaitoksien johtoryhmien kykyä ja halua luoda strategista joustavuutta. Teoriaosassa tutkitaan tarkemmin strategisen joustavuuden substantiaalista näkökulmaa – eli pohditaan, mikä on strategisen liikkumavaran substanssisisältö ja tutkimusosassa tutkitaan tarkemmin strategisen joustavuuden prosessuaalista näkökulmaa – eli miten organisaatio luo strategista liikkumavaraa.
Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Mistä poliisihallinnon strateginen joustavuus rakentuu ja miten paikallispoliisin johtoryhmät käsittävät strategisen joustavuuden käsitteen? Mikä merkitys on strategisella joustavuudella ja millä tasolla on paikallispoliisin johtoryhmien kyky (tieto, taito ja tahto) luoda strategista joustavuutta?
Tutkimuksen kohteena olivat paikallisten poliisilaitosten johtoryhmät, pois lukien Helsingin poliisilaitosta. Rajauksien jälkeen tutkimukseen osallistui yli puolet (52 %) Suomen poliisilaitoksista ja tästä populaatiosta 74 % vastasi kyselyyn.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laajaa kyselyä, jossa oli rajattuja väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Tämän lisäksi tehtiin analyysin jälkeen avoimia lisäkysymyksiä, joiden avulla tarkennettiin joitakin vastauksia. Kyselyn avulla tutkittiin vastaajien kykyä (tietoa ja taitoa) ja halua kehittää ja hyödyntää strategista joustavuutta.
Tutkimus osoittaa sen, että teemana strateginen joustavuus kiinnostaa paikallispoliisin johtoryhmiä. Teemaan liittyvät keskeiset teoriat ovat jokseenkin tuttuja, mutta hyvin pieni osa vastaajista kokee, että heillä on riittävästi osaamista strategisen joustavuuden kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Poliisilaitoksien johtoryhmät ovat varsin vakuuttuneita siitä, että strategisen joustavuuden lisääminen parantaisi heidän päivittäistä toimintaansa. He ilmaisevat myös selkeästi, että heillä on vahva tahto lisätä ja kehittää poliisilaitoksen strategista joustavuutta. Johtoryhmien jäsenet osoittavat omaavansa nk. voluntaarista ajattelutapaa olemalla vankasti sitä mieltä, että organisaatiot voivat halutessaan luoda omaa tulevaisuuttaan. Tämä on hyvä lähtökohta strategisen joustavuuden lisäämiselle poliisihallinnon paikallistasolla.
Tutkimuksen perusteella voi vetää sen johtopäätöksen, että johtoryhmille olisi aiheellista tarjota aiheeseen liittyvää kolutusta, joka antaisi heille riittävät tiedot ja taidot strategisen joustavuuden kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi.
Tutkimus osoittaa myös sen, että joissakin poliisilaitoksissa on kohtalaisesti mutta varsin vaihtelevasti käytössä menetelmiä, joiden avulla luodaan tai kehitetään strategista joustavuutta. Selviä puutteita voidaan havaita skenaariotyöskentelyssä, yhteistyöverkostoanalyyseissä ja kumppanuustyöskentelyssä, henkilöstön osaamiskartoituksissa sekä alaprosessien päällekkäisyyksien kartoituksissa. Osaamisen (taito/mentelmät) lisäämiseksi olisi hyvä oppia toisistaan esimerkiksi vertailukehittämisen tai vertailuoppimisen menetelmiä hyödyntäen.
Kyselyn jälkeen tehdyt tarkentavat kysymykset osoittavat, että varsinaisia tulevaisuuden tutkimisen menetelmiä ei juuri ole käytössä. Vastauksista käy myös ilmi, että osaamista kartoitetaan lähinnä kehityskeskustelujen yhteydessä. Osaamisen johtamiseen olisi sen sijaan panostamisen varaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että tiedoissa ja taidoissa on parantamisen ja kehittämisen varaa. Sen sijaan näyttää tutkimuksen valossa siltä, että tahdosta ei ole isompaa puutetta. Haasteeksi nousee ajan ja resurssien löytäminen strategisen joustavuuden luomiseen ja kehittämiseen. Kyseessä on priorisointiongelma, johon johtoryhmä itse pitkälti voi vaikuttaa. Strateginen joustavuus voisi olla varsin hyvä teema esim. johtoryhmien kehittämis- tai strategiapäivillä.
Avainsanat: Poliisihallinto, strateginen joustavuus, oppiva organisaatio, yhteistyöteoria, systeemiteoria
Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Mistä poliisihallinnon strateginen joustavuus rakentuu ja miten paikallispoliisin johtoryhmät käsittävät strategisen joustavuuden käsitteen? Mikä merkitys on strategisella joustavuudella ja millä tasolla on paikallispoliisin johtoryhmien kyky (tieto, taito ja tahto) luoda strategista joustavuutta?
Tutkimuksen kohteena olivat paikallisten poliisilaitosten johtoryhmät, pois lukien Helsingin poliisilaitosta. Rajauksien jälkeen tutkimukseen osallistui yli puolet (52 %) Suomen poliisilaitoksista ja tästä populaatiosta 74 % vastasi kyselyyn.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laajaa kyselyä, jossa oli rajattuja väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Tämän lisäksi tehtiin analyysin jälkeen avoimia lisäkysymyksiä, joiden avulla tarkennettiin joitakin vastauksia. Kyselyn avulla tutkittiin vastaajien kykyä (tietoa ja taitoa) ja halua kehittää ja hyödyntää strategista joustavuutta.
Tutkimus osoittaa sen, että teemana strateginen joustavuus kiinnostaa paikallispoliisin johtoryhmiä. Teemaan liittyvät keskeiset teoriat ovat jokseenkin tuttuja, mutta hyvin pieni osa vastaajista kokee, että heillä on riittävästi osaamista strategisen joustavuuden kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Poliisilaitoksien johtoryhmät ovat varsin vakuuttuneita siitä, että strategisen joustavuuden lisääminen parantaisi heidän päivittäistä toimintaansa. He ilmaisevat myös selkeästi, että heillä on vahva tahto lisätä ja kehittää poliisilaitoksen strategista joustavuutta. Johtoryhmien jäsenet osoittavat omaavansa nk. voluntaarista ajattelutapaa olemalla vankasti sitä mieltä, että organisaatiot voivat halutessaan luoda omaa tulevaisuuttaan. Tämä on hyvä lähtökohta strategisen joustavuuden lisäämiselle poliisihallinnon paikallistasolla.
Tutkimuksen perusteella voi vetää sen johtopäätöksen, että johtoryhmille olisi aiheellista tarjota aiheeseen liittyvää kolutusta, joka antaisi heille riittävät tiedot ja taidot strategisen joustavuuden kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi.
Tutkimus osoittaa myös sen, että joissakin poliisilaitoksissa on kohtalaisesti mutta varsin vaihtelevasti käytössä menetelmiä, joiden avulla luodaan tai kehitetään strategista joustavuutta. Selviä puutteita voidaan havaita skenaariotyöskentelyssä, yhteistyöverkostoanalyyseissä ja kumppanuustyöskentelyssä, henkilöstön osaamiskartoituksissa sekä alaprosessien päällekkäisyyksien kartoituksissa. Osaamisen (taito/mentelmät) lisäämiseksi olisi hyvä oppia toisistaan esimerkiksi vertailukehittämisen tai vertailuoppimisen menetelmiä hyödyntäen.
Kyselyn jälkeen tehdyt tarkentavat kysymykset osoittavat, että varsinaisia tulevaisuuden tutkimisen menetelmiä ei juuri ole käytössä. Vastauksista käy myös ilmi, että osaamista kartoitetaan lähinnä kehityskeskustelujen yhteydessä. Osaamisen johtamiseen olisi sen sijaan panostamisen varaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että tiedoissa ja taidoissa on parantamisen ja kehittämisen varaa. Sen sijaan näyttää tutkimuksen valossa siltä, että tahdosta ei ole isompaa puutetta. Haasteeksi nousee ajan ja resurssien löytäminen strategisen joustavuuden luomiseen ja kehittämiseen. Kyseessä on priorisointiongelma, johon johtoryhmä itse pitkälti voi vaikuttaa. Strateginen joustavuus voisi olla varsin hyvä teema esim. johtoryhmien kehittämis- tai strategiapäivillä.
Avainsanat: Poliisihallinto, strateginen joustavuus, oppiva organisaatio, yhteistyöteoria, systeemiteoria